Sataa sataa ropisee

Kävimme viime tiistaina agiliitämässä ja samalla otimme myös pienet tokotreenit. Agilitytreenit koostuivat ihan vain irtoamisharjoituksesta sekä kontaktien harjoittelusta. Aluksi otin irtoamista kahdella esteellä eli namialusta suoran loppuun ja itse pysyin ensimmäisen esteen kohdalla käskiessäni Hugon "eteen". Hyvin sujui eli lisättiin tehtävään yksi este. Kolmellakin esteellä sujui hyvin, kun namialusta oli odottamassa. Päätin kokeilla myös niin, että esteen jälkeen olikin putki. Tähän olisi ehdottomasti kannattanut ottaa suora putki, kun nyt puolestamme teimme niin, että esteen jälkeen oli U:n muotoinen putki. Ei meinannut onnistua ei millään. Onnistui, jos liikuin Hugon mukana, eikä tällöin minun täytynyt edes saattaa Hugoa putkelle asti, kunhan vain liikuin. Jos puolestani seisoin ihan paikallani, Hugon meno tökkäsi aina ennen putkea. Eli seuraavalla kerralla, kun näitä treenaamme, niin täytyy tehdä niin, että esteitä seuraa suora putki, jonka taakse saa sijoitettua sen namialusta. Näin varmasti toimisi hyvin :)

Kontaktit edistyvät hiljalleen. Nyt Hugo stoppaa jo aika varmasti kontaktille, kun teemme kontakteja yksittäisinä esteinä. Stoppaa myös, vaikka jatkan kontaktipinnan ohi omaa kulkuani eli sikäli ei tarvitse enää sitä, että olen ihan vieressä pysäyttämässä menoa. Kuitenkin oikea pysähtymiskohta on vielä hakusessa. Monesti pysähtyy hieman liian aikaisin, mutta tajuaa jo miten tulee korjata, kun huomaa, etten ole vielä tyytyväinen, eikä palkkaa kuulu. Lopulta oikea paikka siis kyllä löytyy ja joillain kerroilla löytyi jo heti ensi yrittämällä. Lisää treeniä siis - näitä varmaan otammekin jokaisten treenien yhteydessä muutamia toistoja.

Agilitytreenien päälle teimme tokotreenit. Kaija ja Neppi olivat mukanamme eli teimme Hugon ja Nepin kanssa paikkamakuun rivissä. Hugo pysyi paikallaan ehkäpä sellaiset puolitoista minuuttia, jonka jälkeen se nousi istumaa. Käskin paikaltani sen takaisin maahan ja jatkoimme vielä sellaisen minuutin ajan. Edistystä oli se, ettei Hugo alkanut missään vaihessa haistella maata, eikä käynyt kovin levottomaksi. Se ei myöskään kyttäillyt vieressä olevaa Neppiä. Aiemmin myöskin, jos se on noussut paikaltaan, se on aina lähtenyt juoksemaan luokseni, nyt se vain nousi istumaan ja jäi siihen odottamaan. Tällä kertaa ei myöskään kuulunut itkeskelyä. Näitä häiriötreenejä siis vain pitää yrittää saada lisää...

Tokotreenit teimme kentällä, jolla oli kiinteä este, joten siellä oli oiva mahdollisuus treenata myös alokas-luokan hyppyä. Tämä sujuu hienosti, jos esteen takana on namialusta, mutta sitten ilman sitä ei niinkään. Selvästi Hugo tajuaa sen, että esteen takana odottaa palkka ja niinpä se käskyn saatuaan rientää esteen yli. Kun namialustaa ei ollutkaan, niin se ei selvästi reagoinut "este"-käskyyn juuri mitenkään. Teimmekin sitten lopuksi ihan vain esteen yli hyppäämistä niin, että Hugo seisoi vieressäni ilman käskyä ja heitin pallon esteen yli. Annoin Hugolle tämän jälkeen "este"-käskyn ja Hugon hypätessä yli kehuin kovasti ja palkkasin. Ei siis mitään alun perusasentoja, eikä myöskään esteen jälkeistä "seiso"-käskyä. Ongelma selvästi on se, ettei Hugo ymmärrä vielä kunnolla tätä "este"-käskyä. Agilityssahan käytän eri käskyä ("hyppy"), eikä näin ollen tuota "este"-käskyä ole juuri vielä ehditty harjoitella. Näitä täytyykin nyt harjoitella, että Hugo sisäistää käskyn merkityksen kunnolla. Muuten liike kyllä sujuu ihan hyvin eli seisomaan jäänti hypyn jälkeen kyllä sujuu jo aika kivasti - nyt vain tämä hyppyosio kuntoon niin saadaan tämä liike "pakettiin".

Sateista on ollut, ja se on kyllä hillinnyt treenailua. Täytyy yrittää kuitenkin pikkupätkiä aina tokoilla, kun on kuivempaa. Nytkin sade näyttää tauonneen, joten otankin iltalenkin yhteydessä pieniä tokopätkiä! Taidan tehdä seuraamisen käännökset ja jätöt tänään. 

Eräänä kauniina päivänä

Viime viikolla lähdettiin yksi ilta kokeilemaan osittain uutta lenkkireittiä. Alku oli tuttu eli mentiin Vartiokylän lahden rantaan, mutta sieltä jatkettiin lenkkipolkuja pitkin mustavuoren suojelualueelle. Mentiin reilu 1,5 tuntia yhteen suuntaan ja sieltä tuli sitten Markus meidät hakemaan. Kivaa vaihtelua, että voi lenkkeillä pidemmälle, kun on kyyti vastassa määränpäässä :) Alla lenkin kuvasatoa - tosin vain kännykkäkameralla napsittuna.

Liitoa ja tokoilua kuvamateriaalien kera

Perjantaina olin siis vapaatreenaamassa Kivikossa ja aiheena oli rata, jonka alkupätkää kävimme läpi treeneissä 22. toukokuuta. Nyt olin päättänyt käydä koko radan läpi ensin pätkissä ja lopuksi kokonaisuudessaan, mikäli pätkät sujuvat hyvin. Tässä vielä rata uudestaan, vaikkakin löytyy kyllä vanhoista teksteistä. Ainoana muutoksena rataan tein sen, että muurin 9/17 tilalle laitoin tavallisen hypyn ja A-esteen 15 korvasin sitten muurilla. Kontakteja en tosiaan nyt toistaiseksi ota lainkaan radan osana, vaan treenataan ne ensin kuntoon irtona. 

Aloitimme käymällä ensin läpi pätkä 1-7 eli hioimme kuntoon sitä esteiden 3 ja 4 väliin tulevaa persjättöä. Tämän jälkeen teimme pätkän 7-13 eli sinne taas yksi persjättö putken 8 jälkeen. Loppupätkää emme treeneissä olleetkaan tehneet eli tein ensin ihan vain putken 13 ja siitä takaakierron esteelle 14. Tämä sujui hyvin eli Hugo kiersi tiiviisti tolpan ja teki siis melko nopea kierron. Tästä etenimme sitten esteelle 15 ja sen jälkeen takaakiertona este 16. Ja taas sujui hyvin. Pakko kyllä sanoa, että takaakierrot onnistuivat yllättävän hyvin, koska näitä emme ole esteillä treenanneet kuin parin esteen verran. Selvästi kaikki puidenkiertoharjoitukset, joita olemme tehneet lenkeillä, ovat tuottaneet tulosta!

Halusin lopuksi videoida kokonaisen radan, mutta eihän se nyt mennytkään sitten ihan niin kuin elokuvissa... Hugo oli tässä vaiheessa jo selvästi vähän väsähtänyt eli paras terävyys oli poissa ja ensimmäisillä parilla yrityksellä se juoksi heti 2. putkesta ohi ja tuli luokseni hakkuen. Eli selvästi keskittyminen ja motivaatio olivat laskeneet. Niinpä tsemppasin sitä tällä videon radalla enemmän ja on mielestäni hyviäkin pätkiä mukana. Alku sujui aika kivasti ja tulikin oikeastaan vain minun mokia mukaan :) Eli 3 esteen jälkeinen persjättö on vähän myöhässä, mutta hyvin Hugo kääntyy silti esteelle 4. Ja putken 8 jälkeen unohdankin sitten itse seuraavan ohjauksen ja siitä seurauksena rata keskeytyy. Otamme uudestaan putkelta 8 ja takaakierrot sujuvat mielestäni videollakin aika kivasti - näistä oli superiloinen! Esteen 17 jälkeen Hugo tulee ohi putkesta ja videolta näkeekin, että se on lukinnut minut jo paljon ennen estettä 17 ja putki-käsky tulee ihan onnettoman myöhään... Eli eipä ihme, että kielsi. Palkkasin kuitenkin, koska poika alkoi olla niin väsy, eikä se väärin tehnyt kieltäessään putkelle - enhän minä sitä sinne kunnolla ohjannutkaan. Teimme vielä ihan pari onnistunutta estettä ja lähdimme kotiin hyvillä mielin!

Eilen illalla tein lenkin yhteydessä tokoa ja olin melko tyytymätön treeneihin. Hugo kyllä teki kaiken, mitä pyysinkin, mutta se teki ne laiskasti ja innottomasti. Sen seurauksena kontaktit putoili ja seuraamispaikka ei pysynyt koko aikaa... Ja kun ei seuraaminen ollut kunnollista, niin oli todella vaikea tehdä mitään käännöksiä tai jättöjäkään, kun Hugo ei selvästi ollut täysillä mukana. Muutenkin Hugo vaikutti eilen tosi väsähtäneeltä - olisiko kuumuus kuitenkin ottanut koville! Tänään teinkin sitten niin, että kävin töiden jälkeen puolipitkän lenkin, jonka yhteydessä tein ihan vain sivulletuloja ja siitä seuraamiseen lähtöjä. Palkkasin heti, kun se "seuraa"-käskystä otti innokkaana kontaktia ja samoin, kun lähtiessä kontakti säilyi. Ei tehty yhtään pidempää pätkää, vaan ihan vain näitä miniharjoituksia useaan otteeseen. Ja oli ihan eri meininkin kuin eilen!

Illalla kävin sitten viileämmällä uuden puolipitkän lenkin ja tämän jälkeen pyysin Markuksen videoimaan lyhyet tokotreenit. Otimme siis kerran lyhyen seuraamiskuvion, jossa oli ihan vain suoraa, täyskäännös ja käännökset oikeaan ja vasempaan. Kontakti ei säily ihan sataprosenttisesti, mutta kuitenkin Hugolla säilyy koko ajan into (minkä huomaa myös hännän heilumisesta!) ja keskittyminen ja näin ollen käännökset olivat mielestäni jo aika hyvät. Ottaen huomioon, että niiden kanssa on ollut kyllä tosi hankalaa - etenkin se käännös vasemmalle...

Toisessa videossa on sitten loput eli maahanjättö, seisomaanjättö ja luoksetulo. Maahanjätön alussa Hugo ei ensimmäisellä käskyllä reagoinut seuraa-käskyyn mitenkään eli vasta toistolla otti kontaktin. Itse maahanmeno oli kuitenkin mielestäni aika hyvä. Asento on vähän vino, mutta maahanmeno aika ripeä, eikä nyt ollut tosiaan mitään tokoilua tehty näitä videoita ennen eli en edes ottanut mitään maahanmenoja tms. Aiemminhan olen usein ensin muistuttanut käskyt paikallaan ennen kuin olen tehnyt jätöt, mutta nyt en tehnyt niin. Seisomaanjättö sujui mielestäni myös hyvin eli jäi aika napakasti. Palatessani Hugon luokse ja pyytäessäni sen perusasentoon, se kuitenkin istui todella vinoon. Ja tämä on käynyt aiemminkin seisomisen yhteydessä eli täytyypä ottaa tämä hiontaan! Luoksetulo oli hyvä eli tuli tällä kertaa sopivalle etäisyydelle ja istui suoraan eteeni. Välillä on meinannut tulla liiankin lähelle eli seisoo jopa varpaillani :) Nyt löytyi hyvä paikka kuitenkin eli lähellä, muttei kuitenkaan ihan "sylissä".

Videoiden jälkeen tehtiin vielä paikkamakuu niin, että jätin napikipon puoleen väliin minun ja Hugon välimatkaa. Ja tein vajaan kolmen minuutin paikallaolon ja hyvin pysyi, vaikka pihassa oli trafiikkia. Ei alkanut nyt haistelemaan maata tms., mutta kahden minuutin jälkeen kuului pari kertaa pieni vinkuminen. Niinpä en odottanut kolmea minuuttia loppuun, kuten oli tarkoitus, vaan palasin Hugon luoksen, kunhan se oli ollut hetken rauhassa hiljaa. Ei ole tuota vinkunaa esiintynyt yleensä eli täytyykin seurata, oliko tämä nyt spesiaalitapaus vai alkaako sitä ilmetä jatkossakin. Kivat treenit oli kyllä kaikkiaan! Sopivan lyhyet, niin Hugolla pysyi täysillä keskittyminen päällä ja mukana oli monia onnistumisia sellaisissa liikkeissä, jotka yleensä ovat olleet vaikeita. Ja ainakin perusilme seuraamisessa oli mielestäni aika ok - innokasta ainakin ja seuraamispaikka pysyi aika hyvin! Eli tästä jatketaan :)

Pesin muuten Hugon eilen eli nyt on taas puhdas pehko! Tässä kuva ruipelosta Hugosta, kyllä se näyttäisi aika hassulta ilman tuota karvakasaa... Mutta tästä on kyllä pakko myös sanoa, että kuvakulma korostaa tota ruipeloutta - todellisuudessa se on kyllä ihan sopivan painoinen poika! Paino on yllättävän hyvin pysynyt kyllä kurissa ainakin toistaiseksi, vaikka ruokahalu on leikkauksen jälkeen kasvanut valtavasti. Eipä ole yksikään ruoka-annos jäänyt syömättä enää!

Hugo 2 vuotta!

Tässä Hugon virallinen 2-vuotiskuva :)

Juhannuksen mökkireissu oli kaikkiaan tosi onnistunut - säätkin suosivat Keski-Suomessa päin! Hugolla oli kyllä riehakkaat ke-su, kun se vietti lähes kaiken hereilläoloaikansa liikkeellä ja suurin osa tästä vieläpä narupallo suussa :) Olikin selvää väsymystä havaittavissa kotiin palattuamme eli alkuviikko olikin ihan reissusta toipumista peruslenkkeilyn muodossa. Pari päivää on ollut kyllä tosi ankeat säät, muttei olla annettu sen häiritä - ihan tavalliseen tapaan ollaan ulkoiltu!

Hugo täytti viime viikon torstaina 2 vuotta eli juhlistimmie synttäreitä ihan kuohuviinin kera (tosin synttärisankari jäi tästä osuudesta kyllä paitsi) mökillä. Lahjakassista löytyi pari lelua, luukenkiä, dentastixejä ja naudan luu, ja lisäksi tein Hugolle pienen synttärikakun. Onneksi Hugo ei välittänyt tippaakaan kakun ulkomuodosta - mikään mestariteos siitä ei nimittäin tullut :D

Tässä muutama kuva kakkukesteistä. Ensimmäisessä kuvassa Hugo odottaa lupaa kakun aloittamiseen - ja ilme kertoo kyllä pojan fiilikset tuolla hetkellä!

 Tässä Hugo tarkastaa, mitä lahjakassista löytyy ja onpa kuvaan päässyt tuo mainitsemani kuohuviinikin, jota isäni juuri tässä avaamassa.

Mökkireissulla säät olivat hyvät ottaen huomioon, että yleensä juhannussäät ovat onnistuneet kyllä olemaan kohtuullisen surkeat. Torstai oli aika viileä, mutta perjantaina ja lauantaina oli pääosin aurinkoista ja onnistuinpa polttamaan polvenikin paahteessa... Kiva reissu kaiken kaikkiaan ja tätä mieltä oli varmasti myös Hugo!

Treenit ovat olleet enemmän tai vähemmän juhannustauolla. Mökillä tehtiin yhdet tokotreenit, mutta Hugo oli kaikesta ulkona olemisesta ja juoksemisesta sen verran väsynyt, että keskittyminen oli selvästi heikkoa... Eipä sitten edes yritetty mitään isompia treenailuja, vaan jätettiin ne suosiolla kotioloihin. Nyt olen ottanut paikkamakuuta lenkkien yhteydessä, mutta muuten ei olla tokoiltu kummemmin. Huomenna vuorossa agilityn vapaatreenailua ja niitä ennen voisin tehdä pienen tokotreeninkin. Viikonloppuna sitten kunnolliset tokotreenit vuorossa :)

Juhannuksen kertomus oli lyhyehkö, mutta antaa kuvien puhua puolestaan :) Kuvia klikkaamalla saa suurennettua kuvat.

 Tähän hätään ehdin lisätä vain kameran kuvat - kännykässä on vielä muutama kuva lisättävän eli laitan ne tänne mahd. pian!

Korjaus

Tulipahan todistettua muistini heikkous, sillä tänään tuli Marilta meidän eilinen ratamme piirroksena ja tosiaan olin lisännyt radalle kokonaan ylimääräisen esteen :D Piirtämäni piirroksen kymppiestettä ei ollut radalla lainkaan - muuten esteet olivat tuossa järjestyksessä kuin piirroksessakin. Kuitenkin etäisyydet ovat siten pielessä että oikeastaan kaikki 9 esteen jälkeiset esteet on liian yläoikealla kuvassa - pitäisi siis olla niin, että tuo esteeksi 11 numeroitu hyppy olisi esteeksi 10 numeroidun hypyn tilalla.

Nyt lähden juhannuksen viettoon, mutta vaihdan korjatun ratapiirroksen blogiin mökkireissun jälkeen :)

Ratatreeniä

Tänään oli agilityn viimeinen treenikerta ennen kesätaukoa ja sen kunniaksi pidimme leikkimieliset kisailut, kuten kirjoitinkin aiemmin. Rata koostui 19 esteestä, kuten alla olevassa kuvassa näkyy. Kuvan piirsin itse jälkikäteen muistellessani mitä teimme eli esteiden paikat ja välimatkat toisiinsa nähden eivät varmasti ole ihan todenmukaiset. Suuntaa antaa kuitenkin! Me teimme radan kolme kertaa kokonaisena ja vielä lopuksi kerran 7. esteestä lähtien - jätimme tuolloin siis kontaktit tekemättä.

Hugon kanssa ehdottomasti suurimmaksi ongelmaksi muodostuivat kontaktit. Hugon kanssa emme ole näitä vielä treenanneet niin paljon, että onnistuisi osana rataa ja sen kyllä sitten huomasi :) Ollaan treenailtu vain yksittäisillä esteillä ja nyt, kun vauhti oli päällä ja menohalut kovat, ei niille kontakteille olisi millään jaksanut stopata. Nyt on onneksi kesätauolla aikaa treenailla 2on2off-tekniikkaa ja saimmekin Marilta tähän hyviä treenivinkkejä. Namialustan jätämme ensinnäkin kokonaan pois tästä treenistä ja treenaamme nyt ensi alkuun tuota asentoa ja siihen liittyviä käskyjä ihan vain sohvatyynyjä, pesuvatia tms. koroketta hyödyntäen. Sitten kun Hugo on selvästi sisäistänyt homman, niin alamme siirtämään harjoittelua agikentälle :) Eiköhän siitä hyvä tule, kunhan malttaa rauhassa harjoitella!

Muilta osin mielestäni oli jo ajoittain aika kivaa menoa. Ottaen siis huomioon, että oli eka kerta, kun tehtiin tällaista ratatreeniä! Tokihan vielä olin aika ajoin hukassa ja ohjaukset olivat myöhässä, mistä seurasi Hugolta haukkuja ja pientä takertelua menossa. Kuitenkin parhaalla radallamme ohjauksetkin olivat ainakin sen verran ajallaan, että Hugo eteni esteeltä esteelle melko sujuvasti, eikä ollut sellaista oloa, että olisi ihan pallo hukassa :) Tosin huomasin myös, että jotkin etukäteen suunnittelemani ohjaukset kyllä helpottuivat tai täysin unohtuivat radalla ollessa, mikä kertoo vain siitä, että vielä kaipaan itse rutkasti treeniä näihin, jotta ne tulisi sieltä selkäytimestä ilman suurempia miettimisiä.

Esteelle 4 tein vastakäännöksen ja A:n jälkeen oli tarkoitus tehdä persjättö, mutta koska Hugo ei vielä oikein malttanut odotella siellä kontaktilla, meni se lopulta niin, että useimmilla kerroilla stoppasin sen täysin tässä vaiheessa odottamaan ja jatkoimme menoa sitten. Ei siis varsinaista persjättöä tullut tähän tehtyä, vaan ihan vain puolen vaihto. 9 esteelle oli tarkoitus tehdä jaakotus, mutta tämä kyllä unohtui jokaisella kierroksella tehdä. Niinpä esteet 9-12 suoritettiin ilman erikoisempia ohjaustekniikoita - ihan vain hieman koiran edellä juosten ja ohjaten esteille. Esteen 12 jälkeen tein persjätön putkelle ja tällä Hugo kääntyi mielestäni putkelle hyvin tiukasta kulmasta huolimatta. Esteelle 15 oli tarkoitus myös tehdä jaakotus tai vaihtoehtoisesti vastakäännös, mutta tämä taisi kyllä jokaisella kerralla tulla mentyä ihan peruskäännöksellä - tosin kyllähän se niinkin sujui! Siihen olin tyytyväinen, että rengas meni jokaisella kerralla ilman epäröintejä - tätä etukäteen vähän epäilin, koska sitä ei olla pitkään aikaan harjoiteltu lainkaan. Loppusuoralla tein esteelle 18 takaaleikkauksen ja tämän jälkeen Hugo oli edelläni, joten "eteen"-käskyllä sitten piti saada Hugo viimeisestä esteestä yli. Ja tämäkin sujui yllättävän hyvin - jokaisella kerralla takaaleikkaus sujui niin, että Hugo jatkoi esteelle, vaikka jäin taakse. Myös eteen irtosi lopulta, vaikkakin hetken aina ennen vikaa estettä ihmetteli, että minne seuraavaksi. Vauhtia tämä meidän tapamme kyllä söi, kun ei Hugo vielä irtoa niin hyvin, että olisin voinut kaukaa takaa huutaa Hugoa jatkamaan eteen.

Kaiken kaikkiaan oli todella kivat ratatreenit. Mihinkään järjestykseen meitä ei varsinaisesti laitettu, vaikka virhepisteet ja aika otettiinkin. Kunhan vertailimme omia suorituksiamme eri kierroksilla. Hugon kanssa teimme kolme kertaa koko radan ja näistä kahdella kerralla tuli HYL. Toisella kerralla palautin Hugon kontaktille sen juostua A:n kontaktista läpi ja tästä siis suoraan HYL. Toisella kerralla itse asiassa en itse nyt muista, mistä HYL tuli, mutta tällä kertaa muuten rata oli mielestäni sujuvin. Kolmannella kerralla tuli 15 ratavirhepistettä ja tämä rata oli selvästi muutenkin huonoin suorituksemme. Yritin tällöin kontakteja namialustalla ja puomilla toimikin hyvin. A-esteellä kuiteknin lähti namit syötyään liikkeelle ja istutin Hugon tähän vaiheeseen ennen kuin lähdimme jatkamaan. Pari rimaakin taisi tulla alas, kun ohjaukseni olivat onnettoman myöhässä. Hugo siis oli jo suuntaamassa toiseen suuntaan, kun "räiskäisin" sille seuraavan käskyn, ja tietenkin tässä vaiheessa ei enää päässyt kunnolla hyppyyn. Suuri positiivinen yllätys minulle oli se, että aikamme oli parhaimmillaan noin 44 s. Mari arveli, että ko. radan ihanneaika olisi jotakuinkin 50 s 1.luokan kilpailuissa eli selvästi päästiin alle tuon, vaikka jokaisella radalla olikin sählinkiä ja odottelua niiden kontaktien kanssa.

Huomenna olemme lähdössä mökille ja mökillä onkin loppu viikon aikana ohjelmassa sekä tokotreenejä että 2on2off-tekniikkaa jollain korokkeella tai porrasaskelmalla tms. Ja tietysti Hugollakin ihan vain lomailuakin ja synttärien juhlimista ;)

Kesäkesäkesä!

Vihdoin on ollut sellaisia säitä, että voi alkaa jo pikkuhiljaa puhumaan kesästä :) Tosin onhan tässä se haittapuoli, että päivisin lenkkeily on taas täytynyt jättää vähälle ja käydä pitkät lenkit iltaisin, kun on viileämpää. Ja Hugon juomapullo on ihan must kapistus lenkeillä mukana. Yhdellä meidän lempilenkeistä täällä kotona päin on Vartiokylän lahden rantaan suuntautuva lenkki, jonka varrella on suurin piirtein puolivälissä lenkkiä puro. Hugo on jo oppinut tuntemaan tämän kohdan, sillä se on ollut meidän juomapaikka lenkeillä. Nyt kuitenkin jostain syystä vesi oli sameaa, eikä oikein tuntunut Hugollekaan maistuvan - harmi!

 

Sen yhden selätyksen jälkeen ärinät ja uhittelut loppuivat eli ihan kavereina ollaan nyt lenkkeilty ja leikitty :) Leikkihalut ovat yhä valtavat eli keppejä kanniskelee kyllä ihan urakalla ja ellei keppejä löydy niin yrittää kyllä aina saada hihnaa suuhun vetoleikkejä varten. Hirmu kiltti se nyt kuitenkin on ollut eli uskoo kyllä kieltoja ja esim. uroksille ei ole pöyhistellyt, kun aiemmin kirjoitin, että sellaista esiintyi heti leikkauksen jälkeen. Varmaan paljon johtui energian kasaantumisesta tuo, että oli ärinöitä ja purinoita sekä minun kanssani, että pienen äijäilyn muodossa myös urosten kanssa. Nyt on ollut kiva nähdä se, että kun jotkut ovat sanoneet kastroinnin voivan tehdä koirasta masentuneen ja vähemmän aktiivisen niin vaikutus on ollut oikeastaan vain päinvastainen Hugolla :)

Tiistaina olin taas ilman koiraa agilitytreeneissä - vuorossa oli ohjauskuvioista jaakotus ja vastakäännös. Torstaina menin maalailemaan esteitä Kivikon kentälle. Kuulun tosiaan kenttätoimikuntaan ja meillä on ollut nyt parin viikon ajan projektina estetalkoot eli talkoissa on tehty uusi puomi, A-este, pöytä, pituuseste ja muuri sekä maalattu nämä ja sekä vanhat vastaavat esteet. Nyt on esteet seuran väreihin (musta, punainen ja valkoinen) sopivat eli maalattiin puna-valkoisiksi.

Otin torstaina pensselit kotiin pesuun ja vein ne eilen illalla kentälle takaisin. Hugo oli mukana, koska mentiin samalla lenkille. Otin mukaan myös namit ja palkkauspallon, koska ajattelin, että jos kentällä sattuisi olemaan tilaa, niin voisin ottaa jotain ihan pientä jo Hugon kanssa. Leikkaushaava on jo täysin umpeutunut ja tikit sulaneet eli ajattelin, että hyvin uskaltaa jo kevyesti harjoitella, kun vain tekee vain matalia esteitä. Kenttä olikin sitten tyhjä, joten tein tiistain jaakotustreeniä ihan vain kolmella hypyllä ja yhdellä putkella. Hypyt olivat tosiaan vielä matalia, ettei Hugon täytynyt vielä kovasti ponnistaa hypyille. Meni minusta aika kivasti - Hugo oli hirveän innoissaan, mutta kuitenkin keskittyi hyvin. Ja nyt tuntui omat ohjauksetkin sujuvan hieman paremmin kuin tiistaina ilman koiraa harjoitellessani. Jotenkin minun on vaikea sopeuttaa omaa vauhtiani radalla, jos se koira ei ole mukana ja niinpä tuleekin usein vähän hätiköityä ja hutiloitua, kun on koko ajan sellainen tunne, että pitäisi mennä täysillä :) Lopuksi harjoittelimme kontakteja 2on2off -tekniikalla. En uskaltanut vielä ottaa puomia tai A-estettä, joten tein treenin keinulla. Keinu menee jo sikäli hyvin, että Hugo osaa jo stopata keinulla puoli välin jälkeen odottamaan keinun laskeutumista ja siitä sitten stoppasin käskyllä Hugon alastulossa niin, että takatassut seisoivat keinulla ja etutassut hiekalla. Ja tästä vapautus käskyllä ja palkka perään. Hyvin sujui!

Tiistaina menemme jo agilitytreeneihin, jotka ovatkin viimeiset ennen kesätaukoa. Ohjelmassa on meidän jatko1-ryhmän ja jatko2-ryhmän yhdistetyt loppukisat eli joku helpohko rata on ilmeisesti tiedossa :) Kouluttajamme Marin kanssa sovimme, että Hugon kanssa teemme vielä medikorkeuksilla - vielä kun en Hugoa oikein uskalla maksikorkeuksilla hypyttää. Tosin hyvin on haava tosiaan parantunut, mutta mieluummin ottaa vähän varman päälle!

Ensi viikko on siis Hugolle ihan ekstrakiva viikko - tiedossa agilitytreenit ja keskiviikkoiltana olisi vuorossa mökkireissuun lähtö. Torstaina mökillä juhlitaan Hugon 2-vuotissynttäreitä ja perjantaina sitten juhannusta. Kaiken kaikkiaan  siis keskiviikkoillasta sunnuntaihin olemme Viitasaarella eli leikkimistä ja vapaana riehumista siis tiedossa :)

Tilannekatsaus

Pieni välitiedotus vain: tänään ollaan oltu Hugon kanssa oikein sopuisasti - ei mitään kiistoja, eikä niin ollen selätyksiäkään. Riehakas oli tosiaan lenkillä tänäänkin eli keppejä tuli taas kanniskeltua useaan otteeseen ja hihnaakin yritti kyllä saada suuhun. Kiellot eivät tänään kuitenkaan johtaneet protestointiin, vaan Hugo uskoi kiellot kiltisti :) Selvästi on tosiaan havaittavissa, että nyt kun se ei keskity lenkeillä enää nuuskimiseen, niin sitä meinaa alkaa tylsistyttämään, jos ei mitään oheistoimintaa ole. Onneksi alun riehakkuuden jälkeen kyllä malttaa ihan vain lenkkeilläkin! 

Taantuminen pennun tasolle

Hugolla alkoi noin viikon toipilasajan jälkeen olla kertyneenä energiaa niin, että sitä tuntui pursuvan ihan yli äyräiden. Siihen asti oli lenkkeilty sellaisia 45 min lenkkejä, mutta totesin sitten, että niitä voisi alkaa pidentämään, että saa tuon ylimääräisen energian hieman laskemaan :) Eihän Hugo mitään tuhoja kylläkään tehnyt, kunhan oli hirveän innoissaan touhuamassa koko ajan! Heti ulos päästyä alkoi pomppiminen - ihan vain paikoillaan - ja sitten menikin jo hihna suuhun ja alkoi vetoleikki. Tätä se ei ole enää pitkään aikaan (pentuajan jälkeen) tässä mittakaavassa tehnyt, mutta nyt se oli sen mielestä maailman kivointa. Lenkillä suuhun tarttui kaikki kepit ja niillä piti sitten myös leikkiä. Ja sitten, jos Hugo huomasi, että olemme suuntaamassa takaisin kotiin, se heittäytyi kyljelleen maahan, eikä vapaaehtoisesti halunnyt siitä nousta. Olisi saanut vaikka perässä raahata, mutta sehän ei noussut. Onneksi suostuttelulla - ja välillä myös namiavulla - sen sai kyllä jatkamaan matkaa omin jaloin :) Alla yksi kuva kepin tuhoamisesta ja toisessa on käynyt juuri tämä mainitsemani maahan heittäytyminen.

Nyt olemmekin sitten jo muutamat päivät lenkkeilleet ihan tavalliseen tapaan ja leikittykin ollaan. Tosin kaikki rajut pallonheittoleikit yms. on vielä jätetty väliin, mutta esimerkiksi vetoleikkejä ja naminpiilotusta yms. ollaan kyllä leikitty. Lauantaina oli sitten paluu myös tokoilun pariin (Nepin ja Kaijan kanssa), mikä sekin teki hyvää. Aivotyöskentely selvästi väsyttää koiraa ja eilisen Hugo olikin selvästi väsähtänyt, kun takana olivat sekä toko että lenkit. Otimme eilen tokossa paikkamakuun niin, että Neppi oli vieressä suorittamassa myös paikkamakuuta. Sellaiset pari minuuttia pysyi, mutta sitten alkoi käydä levottomaksi, joten menin palkkaamaan, ettei nousisi. Tehtiin myös vähän seuraamisessa vasemmalle käännöstä ja lopuksi seuraamisesta seisomaan- ja maahanjätöt. Muistutin ennen liikkeiden suoritusta vielä ihan paikoillaan käskyt ja sen jälkeen tehtiin siis seuraamisesta. Seisomaanjätössä molemmilla kerroilla otti yhä pari haparoivaa askelta ennen kuin lopulta pysähtyi, vaikka hidastin itsekin käskyn aikaisesti, jotta se jäisi varmemmin seisomaan. Seisahduttuaan sitten kyllä pysyi seisomassa varman oloisesti. Ja nyt ei tullut ennakoivaa istumistakaan viereen mennessäni ja vapautinkin sitten ilman perusasentoon ottamista. Maahanjättö oli parempi - tippuu maahan aika napakasti eli ei epäröintejä tässä. Ja sielläkin malttoi pysyä viereen palatessani ja jälleen vapautin ilman perusasennon ottamista.

Tänään lenkin yhteydessä otin useampaan otteeseen paikkamakuun - välillä lyhyempänä ja välillä pidempänä. Yhdellä kerralla viereiseltä tieltä tuli ohi myös koira, mutta Hugo malttoi kuin malttoikin pysyä paikoillaan tästä huolimatta. Parilla kerralla meinasi nousta ylös ennen aikojaan, mutta pieni ärjäisy sai sen kyllä pysymään maassa. Lenkillä tein pari kertaa parin minuutin paikkamakuun ja pysyi kyllä molemmat kerrat maassa, tosin levottomuutta esiintyy... Sisällä teimme tänään kaksi kertaa kolmen minuutin pätkän niin, että laitoin minun ja Hugon puoliväliin namitargetin. Tuntui olevan toimiva keino, sillä näin Hugolla pysyi mielessä, mitä oikein oltiin tekemässä. Täytyy siis kokeilla tehdä tällä keinolla myös ulkona paikkamakuuta. Tosin täytyy ottaa väliin aina myös ilman namialustaa, ettei sitten käy niin, ettei enää pysy ilman namialustaa maassa.

Otin tänään myös seuraamisen vasemmalle käännöstä. Tein pienehköjä neliöitä, joissa siis ainoastaan vasemmalle kääntymistä. Jarrutin ennen käännystä aavistuksen hihnalla ja tein terävän kulman ottaen kääntyvän askeleen hieman liioitellun isoeleisesti. Parani selvästi vähitellen eli Hugo ei enää jäänyt jalkoihin, vaan kääntyi mukana, vaikka takaosan käyttö saisi olla yhäkin parempaa näissä käännöksissä. Teimme myös seuraamisesta seisomaanjättöä. Nyt en enää hidastellut itse, vaan jatkoin käskyn annettua samaa vauhtia. Hugo pysähtyi kyllä joka kerralla seisomaan, vaikkakin yhä ne pari pikkuista askelta tulee ennen lopullista seisahdusta. Näitä siis vielä lisää, että saa seisahtumisen terävämmäksi.

Tässä on kuva treenailujen ja lenkkeilyjen väsyttämästä Hugosta:

Nyt eilisen ja tämän päivän aikana on ollut havaittavissa haistelun ja merkkailun vähentymistä. Ei oikeastaan lainkaan enää kulje kuono maassa, vaan pysähtyy vain silloin tällöin todella hyvien hajujen kohdalla vähän haistelemaan. Tämän jälkeen kuitenkin aina nostaa taas pään ja jatkaa reippaasti matkaa. Ensimmäisiä merkkejä leikkauksen vaikutuksista siis havaittavissa! Tosin tästä on aiheutunut myös sellainen, että Hugo yrittää alkulenkistä usein saada hihnaa suuhun. Enää, kun ei mene keskittyminen siihen jatkuvaan nuuskimiseen, niin se kaipaa ilmeisesti jonkinlaista sijaistoimintoa.

Viikonlopun aikana on ollut havaittavissa kuitenkin myös toisenlaisia muutoksia käytöksessä - tosin nämä tuskin liittyvät mitenkään leikkaukseen, vaan ennemminkin siihen, että Hugo alkaa olla siinä aikuisiän kynnyksellä (ikäähän kohta kaksi vuotta), jolloin haetaan niitä rajoja. Pari kertaa tässä parin päivän aikana Hugo on aika yhtäkkisesti alkanut testata, että kumpi meistä onkaan pomo. Molemmilla kerroilla homma on alkanut sillä, että Hugo on napannut remmin suuhun ja olen sitä kieltänyt. Kiellon jälkeen Hugo alkoi sitten pistämään hanttiin eli ihan kunnon ärinää ja ylikierroksilla käymistä oli. Ei tietystikään mitään puremista tms. mutta ärinää, isottelua ja uhmakkutta. Niskaote ei tähän selvästikään auttanut, eikä myöskään tiukka komento - yltyi näistä vain ennestään. Niinpä tänään lenkillä, kun Hugo sai tällaisen kapinointikohtauksen, selätin sen mahdollisimman rauhallisin elein. Hetken Hugo räpiköi vastaan ja ärisi siinä, mutta aika nopeasti vastaan taisteleminen loppui ja se antoi periksi. Heti tämän jälkeen päästin otteen ja tilanne oli selvästi ohi. Otin vielä tähän perään pätkän seuraamista ja vapautuksen jälkeen Hugo oli kuin mitään välikohtausta ei olisi ollutkaan. Saa nähdä, onko tämä testaamisvaihe pitkäkestoinen... Toivottavasti menee ohi, kun huomaa, etten luovuta näissä tilanteissa. Ja uskonpa, että asiaa on edistänyt myös tämä pieni sairasloma, jonka aikana sitä energiaa selvästi ehti kertyä. Eli nyt vain taas runsaasti liikuntaa ja treenailujakin taas entiseen malliin (paitsi agilitya) niin ehkä tuollaisia tilanteitakaan ei synny niin herkästi :)

Noita paria rajojenhakutilannetta lukuunottamatta Hugo on ollut aivan oma ihana itsensä. Vähän leikkauksen suhteen jännitti se, että joidenkin koirien kohdalla on kuullut kastroinnin tehneen koirasta masentuneen oloisen tai innottoman. Toistaiseksi ainakin Hugo on ollut ihan hugomainen eli leikkisä, seurankipeä ja aktiivinen. Leikkauksen vaikutukset ovat siis näkyneet tähän mennessä siis oikeastaan vain ruokahalun lisääntymisenä (Hugon kohdalla plussaa, koska aiemmin ruokaa oli vaikea saada maistumaan) ja haistelun vähentymisenä (suuri plussa!). Äijälyyn ei vielä toistaiseksi ainakana ole näkynyt mitään vaikutusta. Useammankin kerran on tässä reilun viikon aikana tullut lenkeillä vastaan uroskoiria, jotka ovat alkaneet rähjätä. Hugo selvästi yhä tuijottelee näitä koiria ja pöyhistelee niille rehvakkaasti, vaikkei yleensä kyllä muilla tavoin vastaakaan tähän ärinään. Ja jos se vähääkään yrittää sanoa toisille uroksille vastaan, niin ihan kielto kyllä riittää lopettamaan ärinät ennen kuin ne alkavatkaan. Sikäli siis tilanne aika sama kuin ennen leikkausta tällä rintamalla. Aika näyttää sitten, mikä on lopputulos - vastahan leikkauksesta on mennyt niin vähän aikaa, ettei millään vielä voi tietää lopullisia vaikutuksia.

Karhunpoika sairastaa....

Ensimmäinen yö leikkauksen jälkeen (to-pe) oli vaikein... Silloin Hugo itki oikeastaan lähes tauotta, ja minulle unta ehti yhteensä kertymään ehkäpä sellaiset kaksi tuntia - Hugolle ei varmasti sitäkään. Perjantaiaamupäivän oli vielä itkuinen, mutta aikaistin iltapäivän lääkkeitä aamupäivään ja niiden saannin jälkeen Hugo alkoi selvästi rauhoittua. Sen jälkeen Hugo ei olekaan enää itkeskellyt ja etenkin eilisen ja tämän päivän se on ollut jo todella virkeä. Kovasti olisi leikki- ja riehumishaluja, mutta vähän pitää kyllä vielä rajoittaa sen menoa. Selvästi ei itse tajua yhtään hidastaa tahtia :)

Perjantaina jo lenkkeiltiin neljä suunnilleen parinkymmenen minuutin lenkkiä ja eilen jo noin 40 minuuttia. Lääkärin kehotus oli, että mikäli koira itse haluaa liikkua niin voi lenkkeillä ihan kunnolla, kunhan pitää koiran hihnassa, eikä päästä hyppimään/riehumaan. Haava on parantunut hyvin ja näyttää siistiltä, eikä siis tulehduksen merkkejä näy. Paraneminen on siis lähtenyt hyvin käyntiin :)

Niin ja toki Hugo on hyötynytkin kipeänä olemisesta. Huomiota on tullut ihan extra-paljon ja saipa se eilen illalla jopa oman vohvelinkin, kun niitä kotona paisteltiin. Ruokahalu on ollut leikkauksen jälkeen kova. Normaalia aamuruokien kanssa nirsoilua ei ole esiintynyt, mikä hämmästyttää. Kastrointi kyllä kuulemma voi kasvattaa ruokahalua (tai ainakin herkistää lihomiselle), mutta ei leikkauksen vaikutukset vielä oikein pitäisi näkyä. Ehkäpä se nälkäisyys johtui pikkupaastosta, joka piti pitää ennen leikkausta :) Joka tapauksessa light-ruoka on jo ostettu ja siirrytään pikkuhiljaa siihen. En raaskisi ruoka-annoksia pienentää, kun nyt jo saa suht pieniä annoksia. Eli mieluummin sitten vähän vähärasvaisempi versio tilalle, niin saa kuitenkin mahan täyteen annoksista!

Leikkauksen vaikutuksia ei tosiaan ole vielä näkynyt. Hugo on ollut täysin oma itsensä - haistelee ja merkkailee ulkona entiseen malliin. Mutta, kuten jo kirjoitinkin, vielä on liian aikaista sanoa, miten leikkaus lopulta on vaikuttanut - sen näkee vasta, kun kehossa jo olevat hormonit alkavat hävitä. Eli kuukaudesta jopa useisiin kuukausiin voi kestää ennen kuin lopputulos on nähtävissä :) Toisaalta ei mitään kovin suuria "vaatimuksia" olekaan - onhan Hugo ollut mainio pakkaus ennen leikkaustakin. Toki olisi kiva plussa, jos haistelut vähän vähentyisivät, eikä tytöt saisi Hugon päätä enää ihan niin pyörälle - täysin tuskin näistäkään päästään eroon :)  Ja ehkä jos pojillekaan ei kokisi tarvetta äristä - tosin nämäkin tilanteet ovat niin harvassa, että niitä pystyy kyllä välttämään. Ns. normaalitilanteissahan kyllä osaa käyttäytyä ihan mallikkaasti...

Huomenna sitten ensimmäinen päivä töttiksellä yksin kotona. Minun olisi ollut mahdollista pitää vielä vapaapäivä ennen kesätöiden aloitusta, mutta koska Hugo on parantunut niin hienosti, ilmoitin meneväni töihin jo huomenna. Hugo jää siis tötterön kanssa kotiin ja toivottavasti se antaa sen olla päässä. Ainakaan toistaiseksi ei ole kyllä kertaakaan sitä yrittänyt irroittaa - hyvin on sopeutunut siihen. Pieniä ongelmia tuottaa juominen, mutta ostin sille ison kukkaruukun, joka on nyt täynnä vettä eli siitä pitäisi onnistua juominen myös töttikseltä. Pidän huomenna vielä vähän lyhyemmän päivän, niin pääsen tarkistamaan, että Hugo on saanut juotua ja että tötterö on pysynyt päässä.

Mutta nyt nukkumaan - töttis tuolla jo onkin unten mailla :)