Hyi ja yök sateille!

Ei ole nämä syksyn sateiset ja pimeät kelit kyllä yhtään Hugon mieleen. Jo sadeloimen esiin ottaminen saa Hugon lukkimaan tiehensä ja ulkona se tekee tarpeensa vikkelään ja yrittää kovasti sen jälkeen suunnata takaisin kotiin sohvalle nukkumaan. Tänään kävin pitkän lenkin vasta iltasella, ja ensimmäiset parikymmentä minuuttia meni siten, että Hugo yritti noin kymmenen askeleen välein laittaa jarrut päälle ja kääntyä kotiin. Vihdoin löysin kepin, jonka avulla sain Hugoon vähän lenkkeilyintoa ja loppulenkki sujuikin jo reippaammin. Kovasti toivomme sateiden loppumista - muutenhan tämä syksy on nättiä aikaa ja kelikin on ihanan raikas lenkkeilyä ajatellen!

Niin se aika rientää...

Moneen kertaan on pitänyt taas kirjoitella, mutta jotenkin se aika vain katoaa johonkin. Sunnuntaina olin Hugon kanssa metsälenkille ja pitkästä aikaa juolahti mieleen, että voisin ottaa Hugosta kuvia. No eipä juuri sitten sattunut olemaan minkäänlaista kuvausvälinettä - ei edes kännykkää - mukana. Eli jäi sitten ottamatta.. kunhan seuraavan kerran olisi auringon paistetta, niin yritetään sitten uudestaan!

Maanantaina oli HSKP:n toko2-kurssin vika kerta. Vettä tuli aika ajoin kaatamalla ja toinen samaan aikaan treenaava ryhmä lopetti jo puoli välissä, mutta me jatkoimme loppuun asti säästä huolimatta. Ja itse asiassa oli älyttömän hyvät treenit! Viime kerralla, kun tokoiltiin sadekelillä, lopputuloksena oli pieleen menneet treenit ja märässä maassa makaamisesta seurannut maahanmenohaluttomuus. Eli sain treenata Hugon kanssa silloin ihan tosissaan maahanmenoja, jotta suostui taas ekalla käskyllä sinne menemään.

Kertasimme kaikki alo-luokan liikkeet, joita kurssilla harjoiteltiin. Tehtiin kaksi paikkamakuupätkää, minuutti kerrallaan. Jätin takapalkan nyt pois, kun aika oli sen verran lyhyt ja halusin testata miten ilman sitä sujuu. Ja Hugo pysyi hienosti! Sateesta huolimatta malttoi hyvin ja oli pysyi siellä aika rauhallisena. Kertaakaan sen ALO-kokeen jälkeen Hugo ei ole lähtenyt paikkamakuusta, eikä kertaakaan ole myöskään käynyt niin, että se olisi lähtenyt perääni jättäessäni sitä maahan ja lähtiessäni kävelemään pois päin. Takapalkkaa ollaan käytetty nyt säännöllisesti, mutta välillä kuitenkin kokeiltu myös ilman. Ja molemmilla tavoilla on nyt tosiaan pysynyt maassa.

Seuraamisesta seisomaan ja maahan jäämisissä on tullut ehkä pientä edistystä. Hugolla on tapana tehdä nämä liikkeet hieman turhan verkkaisesti eli menee maahan aavistuksen hidastetusti ja seisomaan jäädessään taas ottaa parit haparoivat askeleet perään ennen stoppia. Kuitenkin maahanmenoihin on tullut vähän reippautta ja seisahtuessa ei enää liiku perään niin paljoa. Eli jatketaan treenejä!

Seuraamiset sujui suht tavalliseen tapaan. Saimme muuten kouluttajalta hyvän vinkin vasemmalla käännökseen eli näytti miten omalla kehollani voin ennakoida Hugolle, että käännös vasemmalle on tulossa. Ja tämä tosiaan toimii eli näin tehdessä ei tule törmäyksiä, vaan Hugo kääntyää ajoissa pois alta. Toki tämä keholla avustus täytyy häivyttää, mutta näin on varmasti hyvä harjoitella ja hioa tätä!

Luoksetulo oli tänään hyvä eli Hugo tuli lätäköistä huolimatta reippaalla laukalla luokse ja pysähtyi juuri sopivaan aikaan törmäämättä minuun. Aavistuksen vinoon jäi lätäkköjen vuoksi, mutta muuten hyvä suoritus.

Nyt on sitten ohjatut tokot tältä erää taas ohi. Olen laittanut kyllä kyselyn HSKP:n jatkuviin ryhmiin pääsystä, mutta ilmeisesti ovat toistaiseksi täynnä ja halukkaita sinne olisi varmasti reilusti. Eli tuskin näillä näkymin ainakaan jatkuu treenit HSKP:llä - harmi kyllä. Toko-treenailut eivät kuitenkaan lopu, sillä sovimme kaverini kanssa maanantai-illoille treenit ja I-HAH:n porukka on puolestaan tiistaisin järjestämässä omatoimikimppatreenejä, joihin voi mennä silloin, kun aikataulu antaa periksi. Lisäksi HSKP:n tokokurssilla oli puhetta yhden kurssilaisen kanssa, että voisi jotain yhteistreenejä pohtia Viikin suunnalle. Eli eiköhän me saada sitä häiriötreeniä jatkossakin :)

Maanantaina tuli I-HAH:n agilityn talvikauden treeniryhmäjaot. Meillä on siis lokakuun alusta lähtien treenit Malmilla hallissa ja treeniryhmä on kilpailuvalmiit. Ryhmän kuvauksessa lähtötasona on, että koirakko pystyy tekemään möllitasoisia ratasuorituksia. Sen puolesta varmaan siis suht ok-tasoinen ryhmä, vaikkakin hieman jännittää, kun ryhmässä tarkoituksena on ilmeisesti harjoitella 1-2 lk:n ratoja. Eli sen osalta ehkä olisi kuitenkin treenata talvikausi jatko2-ryhmässä, nythän siis hyppäsimme jatko1-ryhmästä suoraan kilpailuvalmiisiin. Toisaalta taas olen sitä mieltä, että koska mitään suuria yksittäisiä ongelmia ei ole, niin varmaan juuri kaivataankin ratatreenejä, suoritusvarmuutta ja lisää irtoamista ja varmuutta myös Hugolle! Näitä siis varmasti pääsemme treenamaan talvikauden ryhmässä :)

Eilisissä agilitytreeneissä tehtiin alla olevaa rataa:

Alku sujui parhaiten niin, että tein valssin kakkosesteeltä kolmoselle ja myös 6. esteen jälkeen. Tätä pätkää 4-7 hioimme muutaman kerran, sillä meinasin aina tehdä valssin liian myöhään, jolloin kerroin liian myöhään Hugolle, että suunta on kääntymässä muurille. Kun sitten vihdoin sain valssattua hyvissä ajoin, Hugo jo hyppyyn lähtiessä suuntasi kohti muuria ja saatiin kohta suht sujuvaksi. Takaakierrot esteelle 9 sujuivat ihan ok, mutta seuraava ongelmakohta olikin sitten pituuden 10 jälkeinen kohta. Tähän oli tarkoitus tehdä persjättö esteiden 10 ja 11 väliin. Ekalla yrityksellä olin itse vain onnettoman myöhässä, mutta pari seuraavaa yritystä meni kyllä vähän myös Hugon piikkiin. Marin mukaan persjätöt onnistuivat näillä kerroille ihan nappiin ja olin ajoissa tekemässä niitä, mutta siitä huolimatta Hugo juoksi minua päin ja hyppäsi näykkimään takkia. Eli kävi siis selvästi kierroksilla. Tehtiin sitten tämä kohta vähän helpotetusti eli kutsuin sen pituuden yli ilman sitä persjättöä ja jatkoimme radan loppuun. Ohjattujen treenien jälkeen jäi vielä aikaa omiin treenailuihin, joten jäin sitten Hugon kanssa vielä tekemään sitä persjättökohtaa. Ja tulihan niitä onnistumisiakin vihdoin, kun Hugon kierrokset oli saatu vähän laskemaan :D Olemme nyt muutaman viikon treenanneet agilitya ainoastaan kerran viikossa noina ohjattuina treeneinä ja selvästi tämä aiheuttaa sen, että kierrokset nousee sitten entistä enemmän tauon jäljiltä, kun sinne kentälle vihdoin taas päästään! Eli toinenkin treenikerta viikossa olisi kyllä hyvä - pitää yrittää talvikaudellakin saada vapaatreeniryhmä kasaan hallivuoron vuokrausta varten :)

Olipa muuten mielenkiintoista - tänään iltalenkillä lähtiessäni jouduin houkuttelemaan Hugon namien avulla lähtemään mukaani. Yleensä aina tulee ihan mielellään ja kipittää jo ovea kohti, kun otan pannan esiin, muttei tänään. Hugo vain makasi olohuoneessa tuijottaen minua epäuskoisena. Yritin houkutella ja lopulta laitoin sille siellä pannan kaulaan. Muttei edelleenkään hievahdustakaan! Ei ole siis nämä sadekelit Hugon lemppareita - onneksi lenkiltä löytyi edes kiva keppi, jota kanniskellessa lenkin loppupuolisko sujui rattoisasti :)

ALO1 rimaa hipoen

Eilen olimme siis ihka ensimmäisissä virallisissa tokokokeissa Hugon kanssa ja otsikon mukaisesti kotiin tuomisina oli tulos ALO1 pistein 160/200 eli juuri siihen alarajalle yletyttiin. Tässä kootut selitykset:

Luoksepäästävyys: 10 x 1 = 10. Hugo taisi loppuvaiheessa nousta seisomaan, mutta tämähän onkin nykyään sallittua. Ei ongelmia tässä eli ihan kiinnostuneena kohtasi tuomarin.

Paikalla makaaminen: 0 x 3 = 0. Se murheen kryyni.... Koskaan ei kyllä näin levoton ole ollut paikkamakuussa - reagoikohan minun jännittämiseeni? Eli jo noin parinkymmenen sekuntin makaamisen jälkeen inisi ja vähän perästä seurasi haukahdus. Ja sieltä se sitten lönkötti mamman helmoihin turvaan. Eli pyöreä nolla tästä.

Seuraaminen kytkettynä 9 x 2 = 18. Pistevähennys tuli siitä, että remmi kiristyi parissa kohtaa - muistaakseni tuomari sanoi, että pysähdyksissä - hieman. Itse en tällaista ole havainnutkaan tekeväni eli hyvä tietää, niin osaa varoa tätä jatkossa eli pitää hihna kunnolla löysänä. Itse huomasin, että Hugo kävi tässä vaiheessa aavistuksen kierroksilla eli juoksuun lähdössä hetkeksi nappasi hihnaa suuhun - onneksi kyllä sitten irroitti ja rauhoittui hieman. Ja toisaalta oli ainakin terävää seuraamista ja hyvät käännökset, kun Hugo oli kunnolla hereillä :)

Seuraaminen taluttimetta 9,5 x 4 = 38. Hyvää ja aktiivista seuraamista. Oikea paikka tuntui säilyvän hyvin ja käännöksetkin olivat sujuvat - tosin vasemmalle käännös vaatii yhä hieman hiomista. Ei kuitenkaan tullut törmäilyjä siinäkään!

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10 x 2 = 20. Tuomarin sanoin alo-luokkaan nähden täydellinen - itse tosin haluaisin, että menisi vieläkin napakammin maahan.

Luoksetulo 9 x 3 = 27. Pistevähennys siitä, että Hugo aavistuksen törmäsi minuun eteeni tullessaan. Ja tosiaan nenä kyllä kolahti jalkoihini hieman, vaikka jarruttikin kyllä ihan ajoissa. Se nenä on vain niin pitkä, että kestää ennen kuin oppii hahmottamaan missä sen kärki menee :)

Seisominen seuraamisen yhteydessä 10 x 2 = 20. Tämäkin tuomarin mukaan luokkaan nähden täydellinen. Markuksen mukaan Hugo otti pari pientä askelta ennen pysähtymistä, muttei kuitenkaan kävellyt perääni, kuten möllikokeissa.

Estehyppy 9 x 2 = 18. Lähti hyppyyn reippaasti ja varmasti, seisahtui napakasti ja odotti siinä rauhassa. Pistevähennys tuli siitä, että Hugo ei kääntynyt esteen takana ihan suoraan esteen taakse, vaan oli hieman esteestä sivussa. Muuten kuitenkin hyvä suoritus mielestäni.

Kokonaisvaikutus = 9.

Paikkamakuun jälkeen kyllä harmitti ja oli pettynyt fiilis - toisaalta kuitenkin tiesi, että tämä riski on olemassa, koska paikkamakuu on kokeen alla ollut epävarma. Kuitenkin sitten päätin siellä kokeessa, että täysillä jatketaan eteenpäin, vaikka olinkin siinä vaiheessa varma, ettei enää ALO1-tulosta tulisi. Kuitenkin muut suoritukset menikin sitten hirmu hyvin, niin tuli kuin tulikin se ALO1! Olisihan se ollut kivempi saada vähän paremmilla pisteillä, mutta iloitaan nyt tästä. Ja nyt sitten treenaillaan paikkamakuu varmaksi, niin on hyvät mahikset saada paremmat pisteet :)

Nyt kokeillaan sitten treenata paikkamakuuta takapalkan avulla. Hugon kasvattaja Kaija kehoitti kokeilemaan tätä jokin aika sitten, ja olen havainnut, että tämä kyllä toimii Hugolla. Ei ainakaan kertaakaan ole lähtenyt paikkamakuusta niinä kertiona, kun olen takapalkkaa käyttänyt. Eli jotain tosiherkkua purkkiin ja purkki Hugon taakse paikkamakuun ajaksi. Tällöin ei ole koiralla niin suuri houkutus lähteä ohjaajan perään, kun palkka onkin eri suunnassa. Ei ennen koetta ehditty tätä harjoittelemaan säännöllisesti, mutta tänään teimme tällä tavoin ja pysyi hyvin reilut kaksi minuuttia. Eli näin jatkamme sitten ja toivotaan, että paikkamakuusta tulisi Hugolle mieluisampi liike. Selvästi se on Hugon inhokki tokoliikkeistä eli herkkuja takapalkkana käyttäen ja reilusti kehuen yritetään nyt tehdä siitä tosi kiva juttu!

Ja se ratapiirros...

Tässä siis vielä se ratapiirros viime keskiviikon möllikisoista - ja jälleen kerran sinne-päin-tyylillä piirretty eli ei mittakaavassa, vaikka muuten yritinkin sijoittaa esteet mahd. oikein!

Hei me lennetään!

Tiistaina oltiin ohjatuissa agitreeneissä ja siellä harjoiteltiin yksittäisiä esteitä tällä kertaa. Treenattiin pujottelua, jossa tuli huomattua taas jälleen, että jos lähetän Hugon niin, että se olen itsekin keppien oikealla puolella, se pujottelee jo kohtuullisen reippaasti ja yhdelläkään kerralla ei tullut virheitä eli pujotteli oikein joka kerta loppuun saakka. Kuitenkin jos lähetän se ollen itse keppien vasemmalla puolella, niin Hugo on aivan totaalisen hukassa. Arpoi joka kerta, että mennäkö ensimmäisestä vai toisesta keppivälistä pujotteluun sisään, eikä jatkanut pujottelua paria keppiä pidempään millään. Eli tätä hioin sitten muiden ollessa treenivuorossa ihan käsiavun kanssa eli näytin sille oikeast pujottelukohdat. Ja pari kertaa näin tehtyäni, homma sitten alkoikin luistaa eli selvästi palaset loksahtivat Hugon päässä paikalleen ja sitten onnistukin jo ilman käsiapujakin!

Treeneissä teimme myös putkeen lähetystä umpikulmista ja tämä oli ensimmäinen kerta näitä treenejä, joten olin itse vähän hukassa alkuun. Heti, kun sain ohjaukset kuntoon, niin Hugo seurasi ohjausta kyllä hyvin ja umpikulmatkin saatiin sujumaan :) Tehtiin myös sellaista ohjausta, että koira piti saada ohjattua 360 asteen pyörityksellä yhden esteen yli niin, että kierto oli mahdollisimman tiukka. Kouluttajatkin hämmästelivät, miten Hugo isona ja pitkärunkoisena koirana pystyi tekemään tosi tiukat käännökset. Itse olin niin pyörällä päästäni tehdessäni itsekin näitä täysympyröitä, etten pystynyt kyllä mitenkään seuraamaan millaisia kieppejä Hugo teki :D

Keskiviikkona oltiin taas Robur-cupissa. Ratapiirros tulee myöhemmin, kunhan olen saanut piirrettyä. Odoteltiin tosi pitkään ja tällä kertaa Hugo selvästi alkoi jo aavistuksen kiehumaan, kun se seurasi vierestä monet monet radat. Eli oli ainakin energiaa, kun vihdoin päästiin radalle! Eka rata saatiin videoitua - tokaa valitettavasti ei, koska kuvaaja oli tällöin heti seuraavana suoritusvuorossa. Mutta ekalla radalla tuloksena 5 vp, -8,22 s. sij. 10. Itselläni oli radan jälkeen vähän sellainen tunne, että olin itse monessa kohtaa aika hukassa ja että Hugo pelasti useassa tilanteessa. Rata oli videolta katsottuna kuitenkin siistimpi kuin mitä olin uskaltanut odottaa. Kolmanneksi viimeiselle esteelle tuli takaakierto ja jännitin jotenkin sitä kovasti ja jotenkin keskityin radalla vain siihen, että saadaan suoritettua se. Jäin ko. esteen kohdalla paikoilleen, enkä lähtenyt jatkamaan seuraavalle esteelle, joka oli puomi, ja videolta huomaakin, että Hugonkin eteneminen hidastuu selvästi ja se tuijottaa vain minua, että "mitäs sitten tehdään?". Eli en saanut sitä enää ohjattua puomille, vaan se juoksi siitä ohi, josta tuli se 5 vp. Muuten kuiteknin aika sujuva rata meidän tasoomme nähden eli tyytyväisiä oltiin :)

Tokalla radalla Hugo juoksi A-esteen alastulokontaktista läpi pysähtymättä ja hämmennyin tästä niin kovin, että jatko oli itseltäni ihan kauheaa hutilointia. Hugo yleensä on pysähtynyt kontakteille, joten luotin ehkä liikaakin siihen, että se tekee niin nytkin. Olin jo kääntynyt itse seuraavalle esteelle ja etenin, kun yhtäkkiä näinkin, että koira oli jo vieressäni. Olisin halunnut ottaa kontaktin uusiksi eli korjata virheen ja yritin saada Hugon kiepautettua takaisin alastulokontaktille. Se koski etujaloilla kontaktia, mutta  Hugo ei osaa kääntyä kontaktille eli este olisi pitänyt suorittaa kokonaan uusiksi. Niinpä jatkoimme vain eteenpäin. Tästä tuli kuitenkin 10 vp (mölliluokassa hyllyjen sijaan tulee 10 vp), koska Hugo tosiaan koski kontaktia uudestaan. Tämän lisäksi radalla tuli yksi rima alas eli yhteistuloksena 15 vp. Hugo pelasti kyllä tällä radalla monessa kohtaa, koska A:n jälkeen olin itse monessa kohtaa myöhässä ja meinasin unohtaa radankin... Mutta onneksi se eka rata oli kuitenkin sellainen, johon voi olla tyytyväinen :) Ja Hugon osalta kyllä kovaa tsemppausta tämä toinenkin - ei vain ohjaaja oikein ollut tilanteen tasalla!

Tokoa ollaan harjoiteltu - noin viikko on nyt siis ekoihin tokokokeisiimme :) On sujunut aika kivasti. Päänvaivaa tuottaa kuitenkin paikkamakuun paikoillejääminen... Silloin tällöin aina Hugo tekee sitä, että maahan mentyään ja minun lähtiessäni sen luota, se pomppaakin ylös ja ryntää perääni. Jos laitan palkan Hugon taakse, se pysyy aina paikoillaan, mutta ilman sitä aina silloin tällöin lähtee. Ongelma on nimenomaan tämä kohta, jossa kävelen pois sen luota, kun olen pysähtynyt ja kääntynyt Hugoon päin, se kyllä pysyy paikoillaan loppuun asti. Tätä siis yritetään nyt saada varmemmaksi. Useimmiten pysyy kyllä nytkin, mutten haluaisi, että joudun kokeissa arpomaan, että pysyykö vai eikö. Eli treenejä vain vielä ja juuri niin, että teen vain jättöjä ja palaan sitten palkkaamaan nopeasti, kun jää nätisti.

Sunnuntaifiilis

Hugolla on ollut tänään sunnuntaifiilis. Kuva puhukoon puolestaan:

Ja tässä vielä viime tiistaisen mölliagin ratapiirros, jonka lupasin lisätä tänne. Ja tosiaan ei ole taaskaan mittasuhteet välttämättä ihan oikein, kun itse olen piirustellut muistamani pohjalta tuon radan!

Tässä vielä yksi kuva viime viikon lenkiltä:

Kuvassa on erittäin metsästysvietitön Hugo :) Se näki sorsia meren poukamassa ja heittäytyi hetkessä nurmikolle sammakkoasentoon niitä ihastelemaan. Ei pienintäkään äännähdystä, eikä pienintäkään yritystä pyrkiä lähemmäksi. Se vain katseli niitä ja ihmetteli maailman menoa. Ja minullehan tämä olematon metsästysvietti sopii hyvin, sillä eipähän tarvitse pelätä, että säntäilisi vapaana ollessaankaan jänisten tai oravien perään! Nekään eivät nimittäin saa Hugossa aikaan muuta kuin korkeintaan sen, että Hugo hetken katsoo eläimen perään pää hieman kallellaan ja jatkaa sitten omaa matkaansa välittämättä näistä luontokappaleista sen enempää :)

Tokoillaan nyt 9.9. kokeita silmällä pitäen eli yritän hioa vielä esim. seuraamisen yhteydessä olevien perusasentojen paikkaa/asentoa - oli siis möllikokeissa kaikki asennot enemmän tai vähemmän vinoja aloitusasentoa lukuun ottamatta. Seuraaminen muuten sujuu edelleen hyvin ja käännökset ovat melko napakoita. Seisomaanjättöä täytyy vahvistaa, ettei Hugo hiippaile perääni eli teen nyt tätä niin, että käännähdän käskyn annettuani Hugon eteen stoppaamaan sitä ja vasta sitten jatkan matkaa. Näin pysähdykset ovat nopeita, eikä hiipimisaskelia tule. Paikkamakuussa positiivista on se, että Hugo on pysynyt maassa koko paikkamakuutreenin ajan, mikäli saan sen vaan pysymään ne ekat sekunnit. Kriittinen vaihe on siis se, kun olen pyytänyt Hugon maahan ja poistun sen vierestä. Tässä yrittää nykyään monesti sännätä perääni. Jos taas se pysyy siellä siihen asti, että olen päässyt omalle paikalleni ja kääntynyt Hugoon päin, voin olla melko varma, että se pysyy siellä sen kaksi minuuttia. Eli nyt treenaillaan ahkerasti näitä paikalle jäämisiä minun lähtiessä viereltä. Sain vinkiksi laittaa namin esim. pikkupurkissa Hugon taakse, kun olen käskenyt sen maahan. Tällöin se tiedostaa palkan olevan takana, ja tämä on toiminut hyvin! Hugo ei ole kertaakaan lähtenyt tällöin perääni, sillä tietää, että se palkka ei tule minun taskustani. Eli hiotaan hiotaan ja toivotaan, että etenkin tämä paikkamakuuseen jääminen saadaan taas varmaksi ennen kokeita, joihin on nyt siis kaksi viikkoa. Jatketaan siis treenejä :)

Kiukkuinen kuin ampiainen

Eilen saimme Hugon kanssa lenkkiseuraksi kaverini, ja suuntasimme kolmistaan koirametsään. Keli oli kiva ja lenkki alkoi hyvin. Suht alkumatkasta Hugo onnistui kuitenkin häiritsemään maa-ampiaisten kotirauhaa, ja nämä häirinnän kohteeksi joutuneet asukit olivatkin sitten äärimmäisen kiukkuisia. Seurauksena Hugon ympärillä surisi noin viidenkymmenen ampiaisen parvi, joita Hugo yritti epätoivoisesti etutassuillaan huitoen hätistää. Tämän havaitessani käskin Hugoa juoksemaan ja kaikki kolme juoksimme jonkin matkaa, jotta saimme edes osan laumasta hätistettyä. Vieläkin mukana pyöri useita kymmeniä ampiaisia, joten juoksimme vielä pätkän, jonka jälkeen enää muutamia sitkeimpiä roikkui Hugon turkissa. Näitä sitten huidoin hihnalla irti ja lopulta pääsimme eroon noista viheliäisistä ötököistä. Varmasti niillä ampiaisilla on kauhean tärkeä tehtävä maailmassa, mutta juuri sillä hetkellä kyllä toivoin kovasti niiden sukupuuttoon kuolemista!

Lyhyin reitti autolle olisi ollut paluu samaa reittiä, mutta se ei tullut nyt kuuloonkaan. Ja koska tiedän siellä vain yhden reitin, niin ei auttanut kuin talsia koko lenkki läpi - tosin ihan ennätysajassa me se kiidettiin. Saldona meillä oli yksi pistos minulla, viisi pistosta kaverillani ja varmasti 10-20 pistosta Hugolla. Eli aikamoisen myrkkymäärän etenkin Hugo sai - ja vieläpä pääosin pään alueelle. Alkuun vähän jännittikin, että kuinka voimakkaan reaktion se saa pistoksista, mutta onneksi voitiin huokaista helpotuksesta - Hugo selvisi pienellä silmäkulmien turvotuksella, josta siitäkin suurin osa laski parin ekan tunnin aikana. Kotona sitten me ihmiset laitoimme pistoksiin hydrokortisonia ja Hugolta nypimme sitten kaikkiaan kuusi kiinni jäänyttä piikkiä kasvoista. Muualta en edes yrittänyt alkaa niitä löytämään. Eli loppu hyvin, kaikki hyvin! Ja positiivista tässä on se, että nyt ainakin tietää, ettei Hugo tosiaan vaikuta olevan allerginen ampiaisen pistoksille - varmasti muuten oireet olisivat olleet tuosta pistosmäärästä voimakkaammat. Ja sekä minä että kaverini tultiin ensimmäistä kertaa ampiaisen pistämiksi ja molemmat totesimme, ettei se aiemmista peloistamme huolimatta kovin kauheaa ollutkaan!
 

Ja taas mölleiltiin :)

Möllikisat ja -kokeet ovat kyllä kivoja - ei tarvitse liiemmin stressata, mutta pääsee kuitenkin kokeilemaan kisatilannetta ja treenaamaan todellisisa kokeita ja kisoja varten. Tällä kertaa vuorossa olivat meidän ekat mölliagilitykisat, jotka järjesti oma seuramme I-HAH. Kyseessä on kolmen osakilpailun cup, joista ensimmäiset jäivät meiltä väliin ja eilen oli siis toiset osakilpailut. Osallistuttiin Hugon kanssa maksikoirien mölliluokkaan, jota oli sen verran helpotettu, ettei radalla ollut lainkaan keinua, keppejä tai rengasta. Mutta siis muuten ihan kunnon rata eli 20 estettä ja pääsinpäs muutamat ohjauskuviotkin sinne tekemään :) Ratapiirros ja tarkemmat selittelyt tulevat viim. viikonloppuna, kunhan ehdin piirroksen raapustaa! Mutta siis kaksi starttia otimme - möllikisoissa saa ottaa useamman lähdön - ja niistä ensimmäisellä tuli kaksi kieltoa, kun itse olin myöhässä tai meinasin unohtaa radan ja lisäksi ohjasin Hugon aivan liian myöhään puomille, joten poitsu meni ohi ja päättikin suorittaa putken sen sijaan. Tältä radalta tulos siis 20 vp. Toisella yrityksellä sitten pääsimmekin parempaan vauhtiin - siis minä etenkin, Hugohan oli vauhdissa jo ekalla radallakin! Eli tuloksena 0 ratavirhettä ja aika oli 44,85 s ihanneajan ollessa 55 s. Eli tuloksena siis -10,15 ja 3. sija! Meillä oli kyllä älyttömän hauskaa eli ihan ehdottomasti taas ensi viikolla suunnataan epiksiin :)

Muuten Hugolla on ollut vähän löysempää treenien suhteen. Maanantaina olimme HSKP:n tokotreeneissä ja siellä sujui kivasti.Hugo oli taas innokas työskentelemään eli ainakin parin päivän treenivapaat silloin tällöin kyllä ehdottomasti kannattavat. Aika paljon olemme lenkkeilleet metsissä, jolloin Hugo on saanut olla vapaana. Oma luottamukseni Hugoon on kyllä ehdottomasti kasvanut eli enää ei joudu jännäämään koko aikaa, ettei vaan jostain tulisi koiraa vastaan, jota Hugo menisi sitten treffailemaan. Nykyään Hugo malttaa jo totella ja pysyy luona, vaikka koiria tulisikin. Tietysti edellyttäen, että on palkat mukana ;)

Tässä siis pikapostaus - tarkempi möllipäivitys tulee varmastikin, kunhan tästä reipastun! Ja täytyy yrittää joistain kisoista tai kokeista saada videotakin otettua. Toistaiseksi en ole uskaltanut ottaa ketään mukaan, kun olen ajatellut, että hermoilen sitten turhaan vain tutusta yleisöstä :)

Mölleilyä

Tässä päivitysten välillä ollaan Hugon kanssa tokoiltu, agiliidetty ja lenkkeilty. Muutaman kerran ollaan käyty entisessä Sipoon koirametsässä - nykyäänhän tuo alue löytyy Helsingin puolelta. Tosi kivaa vaihtelua, kun voi pitää Hugoa vapaana ja näkee, että se nauttii täysin siemauksin! Tokotreenailut ovat sujuneet vaihtelevasti. Pääosin on mennyt hyvin, mutta sitten yhtenä päivänä taas tuli yllätyksenä, ettei Hugo tykännytkään enää mennä maahan. Tämän aiheutti luultavasti yhdet sadekelin treenit, joissa hienohelma joutui menä maahan lätäköityneelle kentälle. Eli tämän jälkeen sitten muistuteltiin namin kera, miten sinne maahan mentiinkään! Muuten on sujunut suht ongelmitta ja pääsääntöisesti hyvin :)

Tiistaina oli ekat I-HAH:n jatko1-ryhmän treenit kesätauon jälkeen. Kevätkaudellahan kävimme läpi eri ohjauksia ja nyt alettiin tehdä lyhyehköjä ratoja, joissa näitä ohjauksia sovelletaan. Hugo oli täydessä innossa ja seurasi ohjauksia hyvin - harmi vain, että itselläni oli todellisia vaikeuksia puolivalssin kanssa, joka tuli radan esteelle numero 5. Itse seisoin siis esteen edessä ja kierrätin Hugon esteen taakse, jonka jälkeen minun olisi pitänyt puolivalssilla "paeta" alta pois, jotta päästään jatkamaan esteelle numero 6. Esteen takaakierrätys sujui ihan hyvin, mutta kerta toisensa jälkeen jäin Hugon jalkoihin eli en pakittanut riittävän nopeasti pois alta, jolloin Hugo joutui hyppäämään melkein jalkoihini, eikä päästy siististi jatkamaan eteenpäin. Muuten rata sujui kohtuu hyvin. A-este oli sikäli positiivinen yllätys, että Hugo pysähtyi alastulokontaktille aika varman oloisesti. Ennen kesätaukoahan ongelma oli, että Hugo tahtoi porskuttaa kontakteista ohi ihan surutta. Nyt siis pysähtyy kyllä, mutta vieläkin tuppaa pysähtymään liian ajoissa eli ennen kuin etujalat koskevat maata. Eli korjaan asennon aina ennen palkkausta ja toivotaan, että tämän ajan kanssa tuottaa tulosta! Kepit sen sijaan sujuivat ihan yllättävänkin hyvin. Ikinä emme ole tehneet keppejä radan osana, ja olinkin ihan varma, ettei Hugo osaa vielä esteen jälkeen hakea oikeaa sisäänmeno kohtaa. Yleensähän olen istuttanut Hugon keppien päätyyn ja vähän vielä auttanut sitä oikeaan aloitusväliin. Nyt se kuitenkin haki kohdan ihan itse ja pujotteli tosi hienolla rytmillä loppuun asti! Vauhtia saisi vielä tulla vähän lisää, mutta sitä varmasti tuleekin, kunhan hommaan tulee lisää varmuutta. Nyt on pääasia, että Hugo alkaa löytää itselleen sopivan rytmin pujotteluun!

Tänään olikin sitten vuorossa epäviralliset tokokokeet. Kuten aiemmin kirjoittelinkin, vaihtoehtoina oli mölliluokka, jossa palkkaus oli sallittua liikkeiden välillä ja paikkamakuu oli minuutin pituinen ja koirat kytkettyinä. Me osallistuimme kuitenkin alokas-luokkaan, joka pyrittiin arvostelemaan mahdollisimman paljon alokas-luokan sääntöjen mukaisesti. Tässä pisteet liikkeistä ja kommenttini (vai selittelyt??) :)

Luoksepäästävyys: 10. Ihan loppuvaiheessa Hugo nousi seisomaan, mutta seisoi rauhassa paikoillaan, joten tästä ei tullut pistevähennystä.

Paikalla makaaminen: 9. Tässä oli kyllä matkassa pikkuisen tuuriakin - ensimmäisellä kerralla, kun koirat käskettiin maahan, Hugo ei mennyt maahan, vaan oli lähdössä eteen. Selvästi sekoitti likkeet ja hetkessä tajusikin, että maahanhan se mamma pyysikin. Ehkä olin itse niin jännittynyt tässä vaiheessa, että tarttui Hugoonkin? Kuitenkin tässä paikkamakuussa oli aloituksessa sen verrran ongelmia eli eivät tainneet koirakot olla valmiina, koska useimmat koirista eivät menneet maahan - olisikohan ollut jopa niin, ettei kukaan mennyt? Eli otettiin homma uusiksi, jolloin Hugo meni ensimmäisellä käskyllä maahan ja pysyi siellä rauhassa kaksi minuuttia. Malttoi hyvin odottaa viereen mennessäni, että annoin käskyn ennen kuin nousi istumaan. Pistevähennys meni siitä, että Hugo vaihtoi lonkka-asentoa kaksi kertaa - yhdestä kerrasta ei kuulemma olisi tullut vähennystä, mutta kahdesta jo tulee. Mutta joka tapauksessa ihan mahtava juttu! Tätä pelkäsin kaikkein eniten, koska ikinä ei vielä olla päästy tekemään kahden minuutin paikkamakuuta ryhmässä - ainoastaan Nepin kanssa ollaan näitä tehtyä täyden kahden minuutin ajan, ja se on ehkä eri asia, kun kyseessä on kuitenkin Hugolle tuttu koira :)

Seuraaminen kytkettynä: 9. Tuomarin kommenttien mukaan hyvää seuraamista kaikkiaan, mutta perusasennot pysähdyksissä vähän vinoja. Ja Hugo tosiaan seurasi aktiivisesti ja käännökset sujuivat hyvin, mutta kuten tuomarikin totesi perusasennot olivat vinoja. Hugo saattaa herkästi istua aavistuksen vinoon, mutta nyt kyllä ensimmäisellä pysähdyksellä jäi selvästi vinompaan kuin normaalisti.

Seuraaminen taluttimetta: 9,5. Seuraaminen kuulemma jälleen hyvää, ja tällä kertaa perusasennot pysähdyksien yhteydessä hieman suoremmat.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 9,5. Meni ripeästi maahan käskyn saatuaan ja odotti rauhassa paikallaan. Nousi istumaan vasta käskyn saatuaan, mutta istuma-asento oli vähän vajaa eli istunut ihan ryhdissä - tästä puolen pisteen vähennys.

Luoksetulo: 8. Hugo lähti tulemaan luokse käskyn saatuaan reippaasti, mutta puolivälin jälkeen yhtäkkiä stoppasi ja haisteli pikkuhetken maata. Olisikohan jäänyt nami tai käynyt joku merkkaamassa, koska tosi voimakkaasi Hugo siihen reagoi? Siinä sitten arvoin miten toimin, mutta päätin, että odotan. Ja Hugo jo ehkäpä sekunnin tai parin haistelun jälkeen jatkoi luoksetuloliikettä ja tuli hyvään asentoon eteeni. Ja tästä sivulletulo oli myös hyvä ja suora. Eli kahden pisteen vähennykset tuosta stoppauksesta, mutta koska en antanut uutta käskyä, ei tullut kaksoiskäskystä pistevähennyksiä.

Seisominen seuraamisen yhteydessä: 7,5. Hugo jatkoi käskyn saatuaan noin koiran mitan verran perässäni ennen kuin pysähtyi seisomaan. Muuten sujui hyvin. Tätä siis täytyy treenata, meinaa nimittäin usein helposti valua perään eli on vielä aavistuksen epävarmaa!

Estehyppy: 10. Tässä täytyy olla tarkkana jatkossa, ettei Hugo varasta esteelle. Selvästi on imua hyppäämän, kun näkee esteen. Nytkin sain siis pitää Hugon käskyllä lähellä, jottei se olisi lähtenyt omatoimisesti esteelle. Perusasennossa kyllä sitten malttaa odottaa käskyä! Itse hyppy oli reipas, kun jäin riittävän kauas esteestä, ja Hugo seisahtui ihan hyvin toisella puolella. Käännähtää kyllä aina ympäri paikoillaan hypättyään, mutta pysähtyy siihen kyllä ihan paikoilleen.

Kokonaisvaikutus: 10. Eli kaikkiaan kuulemma mukavan näköistä touhua, ja tuomari sanoi, että ehdottomasti kokeisiin vain - tällä suorituksella olisi kuulemma tullut varmasti ALO1-tulos virallisisissakin kisoissa. (Jos unohdetaan sen paikkamakuun ensimmäinen yritys - sehän olisi toki nollaantunut... Mutta eipä sellaista kyllä ole koskaan käynytkään aiemmin, ja tuksin tulee käymäänkään!)

Olimme suoritusvuorossa ensimmäisinä, ja kaikkiaan ilmoittautuneita oli 9 koirakkoa, joista yksi oli tainnut jäädä pois. Eli katsoin muiden suoritukset, jonka jälkein saimme kuulla pisteemme (kertoimet huomioituna) ja sijoituksemme. Hugo sai 181/200 pistettä eli kun ALO1-tuloksen saa 160-200 pisteellä, niin tulos mahtui siihen väliin  - ei voi siis olla muuta kuin tyytyväinen :) Itselle suurin onnistumisen tunne tuli kyllä siitä paikkamakuusta (toisesta yrittämästä :P), sillä tämän onnistumisesta ei ollut yhtään varma olo. Nyt uskaltaa jo sitten vähän luottaakin, ettei ole mikään mahdoton tehtävä! Kaiken kukkuraksi sijoituimme vieläpä ensimmäisiksi eli hieno juttu sekin - Hugo oli polleena saamansa palkintolelun kanssa :) Ja tässä taas se palkintoposeeraus leveän hymyn kera :D

Tämän kokemuksen innoittamana laitoin tänään sitten myös ilmon menemään virallisiin tokokokeisiin, jotka järjestetään 9.9. - nyt odotetaan vain, että mahdutaanko mukaan. Ja tietysti treenaillaan. Tiedossa onkin sitten kunnon tokotreenejäkin: Kyselin pari viikkoa sitten HSKP:n syksyn TOKO2-ryhmän koulutuksista ja sieltä tuli viime viikolla ilmoitus, että meidät on hyväksytty 13.8. alkavaan TOKO2-ryhmään! Eli huomenna päästääv sitten ohjattuihin treeneihin ja saadaan taas pitkästä aikaa häiriötreenejäkin :)

Tänään oli siis oikein onnistunut päivä ja Hugo sai isot kehut ja nimapalkinnon minulta :) Tiedän, että on tosi pienestä kiinni jonkin liikkeen onnistuminen eli hyvin on mahdollista, että kokeisiin mennessämme, jokin liike nollaantuu! Hugo voi esim. olla menemättä maahan, kun tehdään maahanmenoa seuraamisen yhteydessä tms. Näitä varmasti sattuu eteen kaikille, mutta tuli joka tapauksessa hirveän hyvä mieli, kun tänään näki, ettei homma ole mahdoton! Eli kun suoritukset menevät tavalliseen tapaan ilman töpeksintöjä, niin se ALO1-tulos on saavutettavissa - vaikkei sitten ihan niistä ensimmäisistä virallisista kokeista tulisikaan :) 

Pikapäivitys

Minulla on torstaina opiskelujeni viimeinen tentti - sen jälkeen pitää odottaa vain tulos ja vihdoinkin voin valmistua! Mm. tästä tentistä johtuen en ole ehtinyt tässä lähipäivinä päivittelemään blogia. Kuitenkin ollaan tokoiltu, agiliidetty ja tänään alkoivat I-HAH:n ohjatut treenitkin. Näistä kaikista kuitenkin lisää luultavasti perjantaina :) Päivitin Hugon ja minun kaltenteria tuonne yläpalkkiin ja vähän uudistin harrastus-sivujakin - tekstit ovat kylläkin nyt selvästi tiiviimmät!