Hyvät ja huonot uutiset

Työmatkalta on nyt kotiuduttu ja vaikka oli kiva olla Wienissä, niin kyllä se kotiinpaluukin taas tuntui mukavalta :) Hugo oli Markuksen kanssa vastassa lentokentällä ja tuntui olevan ilahtunut näkemisestäni - tosin tuliaisina olleilla nameilla saattoi myös olla osuutta asiaan ;) Jippi kotiutui hoitopaikastaan Laura-kasvattajalta perjantai-iltana ja se oli tavalliseen tapaansa innoissaan kaikkien meidän (minun, Markuksen ja Hugon) näkemistä. Normaalisti niin jäyhä Hugokin jopa heilautti pari kertaa häntäänsä Jipin nähdessään, mikä oli suuri ele Hugolta :D

Lauantaina 6.6. suunnattiin sitten heti aamusta Jipin kanssa kohti Someroa, missä oli vuorossa Wirneen porukalla paimennusta. Taas tehtiin kaksi kierrosta lampailla ja Jipin kanssa molemmilla kierroksilla alkuun keskityttiin siihen, että koira saatiin oikeasti ottamaan etäisyyttä lähettäessä sitä flänkille. Tämähän Jipin kanssa on ollut haastavaa eli se muuten ottaa usein etäisyyttä, mutta ihan ne ekat askeleet pysähdyksestä lähettäessä on melko lailla suoraan kohti ohjaajaa/lampaita. Tätä hinkattiin jonkin aikaa ja viimein saatiin muutama oikeasti hyvä lähtö, joissa Jippi lähti rehellisesti kaarelle.

Tehtiin myös kuljetuksia - ensimmäisellä kierroksella ihan vain suoria kuljetuksia ja tokalla kierroksella sitten sellaista kuljetusta, että koira pysäytettiin aina pienen matkan välein, josta pyydettiin jatkamaan kuljetusta. Tokalla kierroksella meinasi ongelmaksi muodostua se, että yksi lampaista (joka kerta se sama yksilö) jäi muista jälkeen ja Jippi meinasi kuljettaessa jopa ohittaa tämän lampaan :D Saatiin kuitenkin tilannetta korjattua käsiavuin eli yllätyksekseni Jippi muutti kuljetuksen aikana omaa paikkaansa lampaiden suhteen hirmu herkästi pienillä käsimerkeilläni. Jotenkin aina välillä paimentaessa yllättää se, että miten hienosti ne koirat osaakaan meitä ohjaajia lukea! Toisaalta tämä hirvittää, sillä voin vain kuvitella, kuinka monta todella ristiriitaista elettä minäkin Jipille annan, kun siellä ohjatessa ehkä tulee "heiluttua" enemmän kuin keskimääräisesti olisi tarve ;)

Oli kaikkiaan hyvä päivä paimentamassa! Selvästi näki molempien kierrosten loppupätkillä Jipin väsymisen ja tällöin saattoi esiintyä jonkinlaisia sijaistoimintoja (kuten lampaankakan syömistä :D), mutta nämä oli ihan sellaisia ohimennen tapahtuvia juttuja, eikä missään vaiheessa Jipin keskittyminen herpaantunut kunnolla tekemisestä. Jälkikäteen oikein mietin, että tämä taisi olla ensimmäinen paimennuskerta, jolloin molemmat kierrokset oli aika tasaisia ja molemmilla kierroksilla Jippi teki hyvällä innolla töitä! Sitten kun vielä itsekin oppisi samaa tahtia kuin se koira....

Lauantai-iltapäivällä kävimme koko porukalla vanhemmillani grillailemassa ja kyllä oli koiruilla hauskaa, kun kulkivat ristiinrastiin keittiön ja grillin väliä. Ai miten niin vanhempani ovat ehkäpä joskus jotain herkkuja noille antaneet...?? Syömisten jälkeen lähdin sitten äitini ja koirien kanssa vielä lenkille yhteen suosikkilenkkipaikkaani: lammelle :)

Lenkki sujui kaikin puolin hyvin ja oli kyllä tosi rentouttavaa päästä ekaa kertaa taas melkein kahteen viikkoon metsälenkille! Harmiksi sitten lenkin jälkeen tuli huomattua, että Hugo ontuu etusta. Mikään kohta ei arista painellessa, eikä jalka itsessään tunnu lämpimältä. Koko ajan ontuminen on vähentynyt, joten nyt kokeillaan, josko menisi ihan levolla ohi. Eli olen nyt käynyt Hugon kanssa vain 10 min lenkkejä ja yrittänyt sitten aktivoida sitä kotona erilaisin nenänkäyttötehtävin sekä esimerkiksi kapulanpitotreenein. Koska lepo jo näin nopeasti on tuntunut vähentävän ontumista, niin uskon ja toivon, että kyseessä on vain joku pieni venähdys. Seuraillaan tilannetta - tänään ontumisen sijaan oli oikeastaan enää pientä epäpuhtautta liikkeessä, joten toivon, että menee ihan levolla ohi!

Sunnuntaina 7.6. oli sitten jännä päivä (tai ei se oikeasti kyllä kauheasti jännittänyt :D ), kun oli Jipin ensimmäiset epikset. Mentiin siis Lohjalle agikisailemaan supermölliluokkaan. Supermölleissä oli radalla vain 8 estettä ja rimakorkeus 30 cm makseille, joten hyvin uskallettiin mennä kisailemaan. Rata näytti ensin hyvin suoraviivaiselta ja helpolta, mutta minejä ja medejä katsoessa tulikin ilmi, että pari kohtaa tuotti paljonkin virheitä. Moni koira otti kiellon 5. hypyltä, koska putki ei ihan suoraan syöttänyt ko. hypylle, vaan se piti huolella ohjata. Toisekseen kieltoja tuli myös 6.putkelle, koska siihen lähestyminen ei myöskään ollut edelliseltä hypyltä suora, vaan koira piti osata hakea putki vinosta kulmasta. Tässä meillä eduksi oli se, että Jippi irtoaa putkiin hyvin ja ollaan treenailtu myös erilaisia kulmia. Niinpä Jippi tekikin kaksi nollarataa, joista toisella se voitti maksiluokan :)

Eilen tuli vähän myös tokoiltua Jipin kanssa ja lähinnä tehtiin seuraamista. Seuraaminen oli jo jossain vaiheessa aika kivaa, mutta nyt se kovasti askarruttaa. Jippi tosiaan helposti painaa päällä vasten jalkaa, vaikkei muuten kroppa osukaan tai painakaan jalkaa. Ja nyt olen päätynyt siihen, että se johtuu siitä, että Jipin kontakti on ikään kuin liian matala. Se ei siis oikeasti rehellisesti käännä päätä kohti kasvojani, vaan se kääntää päätä vain oikealle, jolloin pää kääntyy jalkani eteen. Tämä myös helposti pidemmällä matkalla johtaa siihen, että koira poikittaa eli minusta tuntuu, että tähän nyt korjauskeinona olisi se, että keskityn kontaktiin pitämiseen ja siihen, että kontakti on nimenomaan kohti kasvojani/silmiäni. Muilta osinhan seuraamisessa on palikat jo hyvällä mallilla eli se seuraa kyllä suorassa, jos vain kontakti on ylöspäin ja seuraamispaikka on hyvä. Nyt siis täytyy ottaa askel takapakkia ja treenata ihan vain sitä kontaktia ihan lyhyillä seuraamispätkillä ja naksuttimen kera. Onneksi meillä on tulossa viikon päästä myös Riitta Jantunen-Korrin tokoyksäri, joten siellä varmasti tämä asia on yksi, jota käydään läpi!

Tänään Jipillä oli sitten tuplatreenit, koska sijaisti myös Hugoa rally-tokotreeneissä Hugon lepotauon vuoksi. Koska Jipin kanssa ei ole rally-tokoa treenattu, eikä ainakaan toistaiseksi ole aiottu aloittaakaan, niin treenattiin sellaisia liikkeitä, joista on hyötyä myös tokossa. Ohjatusti treenattiin merkkiä. Rallyssahan merkillä lähetetään ja koiran tulee sinne pysähtyä, mutta koska Jipin kanssa on tokossa treenattu vasta merkin kiertoa, niin tehtiin sitä. Jippi on aiemmin treenannut ainoastaan pylväiden ja puiden kiertämistä, joten olin vähän skeptinen, että miten se yhdistäisi homman nyt, kun tehtiinkin matalalla merkkikartiolla. Muttei se hämmentynyt siitä lainkaan, vaan kiersi hienosti kartionkin. Ekalla toistolla tarjosi pysähtymistä kierron jälkeen eli jostain takaraivosta se yhä onkii sen muistikuvan, että ollaan treenattu luoksarin pysäytyksiä kierrättämällä tolppaa... Tehtiin sitten muutamia toistoja niin, että heti merkin ohituksen jälkeen, sanoin luoksarikäskyn. Näin toimi hienosti ja Jippi tuli hyvin eteen istumaan, kun käytin palkka-apua niin, että kädessäni olevalla narulelulla "vedin" Jipin oikeaan asentoon. Tokikaan varsinaisessa liikkeessä ei voi tätä luoksarikäskyä erikseen sanoa, joten sitä ei ole tarkoitus jäädä tällaisena versiona hinkkaamaan, vaan tarkoitus oli vain päästä eroon siitä pysäytyksen tarjoamisesta. Kun Jippi pääsee siitä mielikuvasta eroon, uskon kyllä, että palkka-avulla sen saa eteen istumaan ilman ylimääräistä luoksarikäskyäkin. Tehtiin lisäksi myös pari toistoa läpijuoksuina. Pisimmillään etäisyys merkillä taisi olla 5-6 metriä, mutta tältä etäisyydeltä Jippi lähti kiertoon varmasti ja ilman minkäänlaisia vartaloapuja. Tämä oli positiivista, sillä alkuun tämä vartaloavuista eroon pääseminen tuntui haastavalta, kun olin lähtökohtaisesti opettanut kiertoa agilitytyyliin ihan siksi, ettei silloin ollut vielä tiedossa, että merkin kierrosta on tulossa oikea koeliike!

Omatoimisesti tehtiin treeneissä myös peruuttamista, jonka opettamista käytiin ensin teoriassa kattavasti läpi. Peruuttamista lähdettiin opettamaan luopumisen kautta. Itse siis istuin maassa ja käsissäni oli nameja. Jipin piti osata luopua nameista ja heti, kun se vähänkään suuntasi liikettä taakse, naksautettiin ja palkattiin heittämällä nami etujalkojen välistä. Alkuun riitti siis, että koira edes niiasi taakse ja vähitellen vaadittiin sitten jalan siirtämistä. Ensimmäiset toistot olivat haastavia, sillä Jippi kovin mielellään tarjosi istumista ja maahanmenoa. Lopulta se puoliksi vahingossa vähän siirsi seistessään painoa taakse ja sain palkattua. Tokan samanmoisen onnistumisen jälkeen Jipillä alkoi selvästi jo vähän raksuttaa, sillä sen jälkeen se etenikin hienosti. Päästiin siihen vaiheeseen, että Jippi peruutti ilman käskyä tai vartalo- tai käsiapuja edessäni muuutaman askeleen ennen naksautusta ja palkan lentämistä. Enpä ollut ajatellutkaan, että opettaisin peruutuksen näin, mutta ehdottomasti Jipille sopivampi tapa kuin käsiavulla peruuttaminen. Hugo osaa peruuttaa edelläni minun liikkuessa sen mukana, mutta pitäisi ehkä sillekin alkaa opettaa tätä itsenäistä peruuttamista enemmän tarjoamisen kautta.

Rally-tokotreeneistä sitten jatkettiinkin vielä Kivikon kentälle, jossa oli vuorossa sitten Jipin agitreenit. Tehtiin kivaa 15 esteen rataa, jossa oli mukavan eteneviä vauhdikkaita pätkiä, mutta myös mm. ennakoivaa valssia ja tiukkoja käännöksiä. Oli iloista havaita, että ennakoiva valssi sai Jipin kääntymään oikeasti tosi tiukasti. Toisaalta sitten taas vauhtia ja vähän väärillekin esteille irtoamisia mahtui mukaan, mutta tämä on mielestäni edelleenkin positiivinen ongelma :) Ja näissäkin kyllä nämä väärälle esteelle lähtemiset oli estettävissä oikein ajoitetulla ohjauksella eli oli oikein opettavaista itselle! Tänään muuten ensimmäistä kertaa Jippi suoritti pussia niin, että se vain sujahti täysillä siitä läpi. Yleensä on vähän pussin läpi tunkeutuminen hidastanut etenemistä, mutta se tuli vauhdilla eli alkaa olla sevästi ko. esteen kanssa sinut :)

Sivupisteellä tehtiin keppejä ja me siis treenattiin 2x2-kepeillä. Ekat toistot sujuivat hyvin, kun tehtiin yhdellä keppiparilla suoria lähestymisiä. Näiden jälkeen halusin lisätä toisen keppiparin ja tällöinkin suorat lähestymiset onnistuivat, mutta jo pienikin avo- tai umpikulma sai Jipin juoksemaan ekasta portista kokonaan ohi, eikä millään meinannut homma onnistui. Lopuksi tehtiin siis selvä helpotus taas tehtävään, jotta saatiin yksi onnistuminen ja lopetettiin siihen. Siinä vaiheessa tuli keskusteltua apupalkanneen kouluttajan kanssa, että ehkäpä tuli taas vaikeutettua tehtävää kerta heitolla liian paljon. Olisi pitänyt minun tajuta huomioida, että a) ei oltu tehty keppejä piiiiiitkiin aikoihin, b) ei olla koskaan tehty keppejä apupalkkaajan avulla, c) ollaan treenattu melkeinpä vain omalla kotipihalla (kerran myös kentällä, mutta silloin kentällä ja sen ympäristössä ei ollut yhtään ketään), d) kentällä oli koirakoita (joihin Jippi ei kauheasti kylläkään näyttänyt kiinnittävän huomioita) ja tehtävänsuorituspaikan edustalla oli pallopelailijoita ja e) Jippi oli treenannut jo tätä ennen sekä tokoa että agin rataa eli oli jo aikamoisen väsy. Nyt, kun näitä tähän listaa, niin tulee melkeinpä paha mieli. Olisi pitänyt ilman muuta tajuta, että jo uusi treenitilanne oli riittävä haaste ja varsinaisen tehtävän olisi ehkä pitänyt pysyä nyt helpohkona. Noh, onneksi koira ei mene tällaisesta rikki (lohduttavaa!!), joten täytyy muistaa, että seuraavan kerran kuin treenataan uudessa paikassa ja isomman häiriön kera, niin varsinaista keppitreeniä ei muilta osin vaikeuteta, ja sitten taas tutulla kotipihalla voidaan tehdä sitä vaikeutettua treeniä.

Nyt istun koneella ja vieressä lepäilee tyytyväisen oloinen Jippi. Aika paljon tekemistä sillä on tänään ollut, joten on se leponsa ansainnutkin :) Huomenna on sitten vuorossa lepopäivä, mikä tarkoittaa "vain" lenkkeilyä. Hugolla sen sijaan olisi energiaa, eikä se oikein tunnu ymmärtävän, miksei se pääse touhuamaan - lyhyillä lenkeilläkin yrittää kovasti aloittaa leikkiä, jotta pääsisi vihdoin tekemään jotain kivaa. Mutta vielä sen pitäisi hetki malttaa ennen kuin uskallan sen kanssa normaaleja lenkkejä/leikkejä tehdä. Huominen varmaan vielä tulee otettua kevyemmin sen kanssa ja jos huomenna epäpuhtauskin on tiessään, niin kenties sitten keskiviikkona voisi jo vähän enemmän liikuttaa.