Ihana kevät!

Lenkkeily on maistunut lähipäivinä entistäkin paremmalta, kun vihdoin on alkanut puut vihertyä :) Ihan ehdottomasti vuoden kauneinta aikaa tämä kevät - varsinkin, kun vielä vähän tästä etenisi. Parin viikon päästä on varmaan ihan parhaimmillaan!

Olimme maanantaina HSKP:n toko1-kurssin vikalla kerralla ja teemana oli alokasluokan este. Kouluttaja kyseli, oliko kukaan tätä alkanut treenata vielä. Koska me olimme ainoita, jotka suoritusta oli ns. kokonaisena alkaneet harjoitella, pääsimme (vai jouduimme?!) näyttämään muille, miten sitä olemme harjoitelleet. Eli namiluasta esteen taakse, minä Hugon kanssa toiselle puolelle, Hugo perusasentoon ja siitä sitten "este"-käsky. Hugo lähti nätisti hyppäämään, tosin hyppy oli tosi laiska. Uskoakseni johtui siitä, että este oli myös aika matala tässä vaiheessa, eikä siis ollut kovin vaativa Hugolle. Toisella puolella odotin, että Hugo pääsi namialustalle ja siinä sanoin "seiso"-käskyn. Hugo seisoi nätisti, kunnes menin sen vierelle ja pyysin perusasentoon.

Teimme pari treenikierrosta eli kukin koirakko pääsi kaksi kertaa harjoittelemaan estettä. Kouluttaja totesikin Hugon kohdalla, että esteeseen voisi laittaa lisää korkeutta. Este saa tokokokeessa olla max. koiran säkäkorkeuden korkuinen, mutta koska Hugolla on sen verran tuota kokoa, niin tämä tarkoitti, että este laitettiin täyteen korkeuteen. Hypyt olivatkin nyt selvästi aktiivisempia. Kouluttaja sanoi, että voisin sanoa Hugolle "seiso"-käskyn nopeammin esteen jälkeen. Nyt olin aina odotellut, että Hugo hyppäsi ja ehti namialustalle ja vielä, että se ehti namit syömäänkin. Eli käsky vain aikaisemmin, niin alkaa tulla oikean liikkeen kaltainen suoritus.

Tokalla kierroksella teimme ensin kerran namialustan kanssa, mutta toisella kerralla kouluttaja sanoi, että voisi kokeilla ilman namialustaa, kun "este"-käsky on jo Hugolle sen verran tuttu. Niinpä jätin namiluastan pois ja lähetin Hugon esteelle. Se lähti reippaasti esteelle ja hyppäsi kivasti ja pysähtyi käskystä. Kuitenkin Hugon luokse palatessani se ennakoi ja istui jo ilman käskyä, kun olin asettunut sen vierelle. Eli tähän ohjeeksi paljon toistoja ilman sitä viimeistä perusasentoon käskemistä - vapautus siis suoraan seisomisasennosta. Ja samaa suositteli myös esim. paikkamakuun yhteydessä eli siinäkin vapautus suoraan makuuasennosta ilman sitä perusasentoon pyytämistä.

Tiistaina olimme Hugon kanssa tokissa ohjatuissa agilitytreeneissä. Teemana oli takaaleikkaus eli koira lähetetään esteelle ja samaa vaihdetaan koiran toiselle puolelle koiran takana. Liikkeen hyötynä mm. se, että koira saadaan käännettyä voimakkaasti. Ohjausta harjoiteltiin taas muutaman esteen pätkällä, joka näkyy alla. Ohjaaja oli siis lähtötilanteessa koiran oikealla puolella ja koiran edetessä ohjaaja juoksi sekä 1. esteen että 2. putken ohi ko. esteiden oikealta puolelta. Putken jälkeen koira ohjattiin esteelle kolme ja itse leikattiin putken ja esteen nro 3 välistä koiran takaa vasemmalle puolelle. Tarkoituksena oli saada koira jo ennen hyppyä tajuamaan tulossa oleva suunnan muutos ja näin ollen koira kääntyisi esteeltä vasemmalle. Tämän jälkeen sitten vielä putki.

Ensimmäisellä yrittämällä kävi niin, että Hugo stoppasi 3. esteelle ja kääntyi tuijottamaan minua, että "mitäköhän ihmettä sinä oikein teet??". Tällä ekalla kerralla käskin Hugon liikeelle lähtöpaikasta vasta, kun olin itse kävellyt jo yli putken puolivälin. Mari sanoi, että minun kannattaisikin edetä vain putken alulle ja siinä käskeä Hugo liikkeelle. Näin ollen juoksisin putken vierellä Hugon ollessa putkessa ja Hugo kuulee etenemiseni. Se kuulemma putken jälkeen stoppasi etenkin sen vuoksi, että minä olin sitä jo odottelemassa putken päässä, enkä itse liikkunut tällöin lainkaan. Niinpä Hugokaan ei odottanut, että suoritus jatkuu. Toinen neuvo oli, että voin putken jälkeiselle hypylle hyvin antaa useamman kuin yhden "hyppy"-käskyn. Eli ensimmäinen jo, kun Hugo on vielä putkessa ja sitten lähempänä uusiksi.

Teimme siis uusiksi niin, että juoksi Hugon rinnalla sen suorittaessa putken ja jo sen ollessa putkessa annoin hyppykäskyn. Hugo jatkoikin nyt putkesta eteenpäin. Hetken se empi, kun se näki minun jäävän taaemmas, mutta uudella hyppykäskyllä se jatkoi eteenpäin ja pääsin tekemään takaaleikkauksen Hugon lähtiessä hyppyyn. Ja Hugo kääntyi esteellä hienosti vasemmalle ja siitä sitten putkeen. Eli käännös onnistui nyt hyvin, kunhan itse ajoitin oman liikkumiseni ja käskyt oikein :) Toistimme saman ja sujui taas kivasti. Vähän Hugo selvästi empii aina, kun jään sen taakse eli niitä irtoamisten harjoitteluita jatketaan edelleen!

Tokalla kierroksella teimme ensin saman pätkän ja kun sekin sujui, niin vaihdoimme puolta. Eli olin lähdössä Hugon vasemmalla puolella ja putken jälkeen tuli tehdä takaaleikkaus niin, että saan käännettyä Hugon oikealle. Itselle oli selvästi nyt pinttynyt mieleen homman suorittaminen toisin päin eli olikin tosi hankalaa saada oma liike oikea-aikaiseksi, kun puoli vaihtui! Ekalla kerralla Hugo kielsi taas esteelle nro 3 ja tähän sain taas vinkiksi jatkaa omaa liikkumista ilman pysähtelytä eli vaikka vähän hidastaa menoa kuitenkaan seisahtumatta. Ja tokalla kerralla esteen nro 3 ylitys onnistui ja takaaleikkaus tuli tehtyä, mutta Hugo oli ihan lähdössä vasemmalle esteen jälkeen. Se tajusi vasta esteellä suunnan vaihtuvan ja tästä seurasi pudotus esteellä ja koukkaus esteen jälkeen ennen kuin se sai suunnan vaihdettua oikealle. Tein takaaleikkauksen siis tällä kertaa niin, ettei Hugo vielä esteelle ponnistaessaan ymmärtänyt, mitä oli tapahtumassa. Mari neuvoi kuivatreenaamaan näitä kotona siten, että itselle on selvää, miten pitää liikkua takaaleikkauksen aikana. Sitten, vaan vapaatreenaamaan ja kertailemaan molempiin suuntiin tätä :)

Itseä kieltämättä vähän jännitti treeneihin meneminen viime kerran rähinöiden jälkeen. Hugo ei tässä välillä ole kertaakaan kenenkään kanssa rähissyt, ei vaikka joku olisi sille vieressä ärissyt. Kuitenkin pohdin, että jos ongelma ilmenee silloin, kun kierrokset kasvaa agilityn parissa. Eilisen jälkeen voin kuitenkin taas jatkaa treenailuja vähän rauhallisimmin mielin, sillä Hugo käyttäytyi oikein mallikkaasti. Aidassa odotti ilman suu vaahdossa haukkumista. Vähän ehkä itkeskeli ja katseli ympärilleen, muttei kuitenkaan stressannut siitä tilanteesta. Ja teimme näitä aidassa odottamistreenejä siinä muiden ollessa ratavuorossa, ja sujuivat hyvin. Yhdellekään koiralle Hugo ei ärissyt, eikä edes meinannut. Ihan vieressä oli useamman kerran ohitustilanne, jossa kaksi urosta alkoivat äristä toisilleen hihnassa ollessaan, eikä Hugo tästäkään välittänyt mitään. Ja kentällä Hugo keskittyi treeneihin eli ei tarvitse pelätä itse, että se sieltä syöksyisi tiehensä :) Toki täytyy tiedostaa tämä ongelma, eikä saa mahdollistaa sellaisia tilanteita, joissa Hugo joutuis kesken suorituksen ihan toisen uroskoiran vierelle. Esimerkiksi meidän treenivuorolla pyysin kentän sivussa treenaamassa ollutta koirakkoa kentän ulkopuolelle ja näin teemme jatkossakin. Sen Hugon puremaksi joutuneen koiran omistajakin totesi, että hienostihan homma sujui ja hänenkin mielestä Hugo kyllä keskittyi hyvin treeneihin, eikä kentältä yhtään esim. vilkuillut muita uroksia.

Eilen olikin Hugolla vapaapäivä treeneistä eli lenkkeiltiin ja leikittiin :) Tänään sitten vuorossa tokoilua ja huomenna tarkoitus vapaatreenailla agilitya eli nokka kohti Kivikkoa! Teemana siis tällä kertaa omissa treeneissä kolmen esteen suoralla irtoamiset ja takaaleikkaukset taas muutaman esteen pätkällä. Ja jos irtoamiset sujuu taas hyvin, niin taidan ottaa este-putki-yhdistelmän. Putkeen irtoaminen on nimittäin osoittautunut meille tosi haasteelliseksi eli sitä pitää ehdottomasti harjoitella.

Punkkeja on muuten selvästi paljon liikkeellä. Viikon sisällä olen kolme punkkia löytänyt Hugon pään alueelta kävelemästä lenkin jälkeen. Kaikki on siis ehditty ottaa pois ennen kuin ovat ehtineet purra, eikä yhtään punkkia ole ainakaan löytynyt kiinnittyneenä. Eilen kävin vihdoin apteekissa ostamassa punkkiainetta - samaa kuin viime vuonna (Frontline). Ainakin viime vuonna tuntui toimivan, koska vain kerran taisin löytää punkkiaineiden vaikutusaikana punkin Hugosta.