Isot koirat jänskättää

Eilen ja tänään olen tehnyt koirien kanssa aamulenkit ilman Markusta. Parin ekan viikon ajanhan hihnalenkkeilythän on tehty niin, että meitä on ollut kaksi lenkkeilyttäjää ihan siitä syystä, ettei se hihnassa käveleminen oikein ole vielä sujunut :D Nyt kuitenkin sujuu jo sen verran, että pystyy hyvin jo lenkittämään yksin nämä kaksi hauvaa. Ollaan siis kävelty hihnassa ensin vähän matkaa niin, että päästää lenkkipolulle/metsään ja siinä olen sitten päästänyt Hugon ja Jipin vapaaksi. Hihnassa kävellään jo pääosin kohtalaisen nätisti. Ei nyt tietystikään vielä olla opittu kaikkia kauniisti hihnassa kulkemisen saloja, mutta matka ei ole pelkkää hihnassa roikkumista tai eri suuntaan vetämistä, vaan Jippi aika hyvin kulkee Hugon rinnalla.

Ollaan panostettu nyt erityisen paljon aikuisten koirien tapaamisiin. Jippi on muutaman päivän ajan tuntunut arastelevan isoja koiria. En tiedä mistä tämä arastelu on saanut alkunsa, koska Hugon seurassa se on ihan reipas pentu, eikä oikeastaan ole päässyt aikuisten koirien kassa sattumaan mitään ikäviä tilanteita. Ensimmäistä kertaa jännäysreaktio ilmeni, kun meidän ollessamme kotitalon pihalla Jippi kuuli naapurinkoiran haukkuvan parvekkeella vahtihaukkua. Jippi selvästi jännitti, kun kuului varoittava haukku, muttei näkynyt koiraa missään. Tokihan onkin normaalia, että pentu vähän ihmettelee isompia koiria (varsinkin, jos ovat äänekkäitä), mutta tosiaan yritämme nyt saada paljon hyviä kokemuksia isoista koirista ja lenkilläkin ohituksissa olen pyrkinyt saamaan Jipin keskittymään joko ympäristön nuuskimiseen, leikkimiseen tai jonkun tehtävän tekemiseen isojen koirien ohittaessa, sillä muuten Jippi herkästi haukkuu toisille - ja selvästi juurikin epävarmuuttaan. Eilen tavattiin Markuksen siskon kaksi kultaistanoutajaa ja varsinkin niistä vanhemman kanssa tapaaminen sujui todella kivasti. Alkuun Jippi vähän haukkui koiralle ja selvästi jännäsi, mutta vapaana ollessaan alkoi vähitellen pyrkiä aikuista lähemmäksi ja kiinnostua siitä. Lopulta sitten olikin jo ihan sinut toisen koiran kanssa ja makoili rennosti sen vieressä pihalla. Myöskään Wirneen-koiria sunnuntaina Jippi ei jännännyt lainkaan, vaikkei monet olleetkaan ennestään tuttuja. Tuntuu siltä, että muiden pentujen seura saa Jipin rennommaksi ja tällöin aikuisten kohtaaminen on helpompaa. Tarkoitus olisi siis järjestää paljon esimerkiksi leikkitreffejä, joissa olisi läsnä pentujen lisäksi myös kilttejä aikuisia!

Hugon kanssa oltiin tekemässä lyhyet agilitytreenit sunnuntai-iltana kymmenen maissa, kun alkoi vihdoin vähän viilentyä. Tehtiin A:ta ponnarilla ja ilman, ja sujui melko mukavasti. Yliloikkia ei tullut, vaan saatiin paljon onnistumisia sekä tehdessä A:ta yksittäisenä esteenä että radan osana. Rata oli taas hyvin simppeli eli ei mitään ohjauskikkailuita, vaan vain hauskaa etenemistä. Puomisuoritukset sujuivat myös kivasti. Edelleenkin kaipaisin lisää nopeutta alastulolle, mutta tällä hetkellä tuntuu jo ihan voitolta, että Hugo tulee jokaisella toistolla tekemään 2on2offin oikeaan kohtaan pysähtelemättä alastulolle matkan varrella, eikä läpijuoksuja tule. Alastulolle palkkaaminen on siis selvästi ollut hyvä juttu ja vahvistanut Hugon käsitystä siitä, missä se oikea pysähdyspaikka on. Tehtiin myös kepeille lähetyksiä avokulmasta niin, että takaaleikkasin molemmilta puolilta. Sujui ongelmitta eli Hugo on saanut hurjasti itsevarmuutta kepeille, eikä enää häiriinnyt minun tekemisistäni suorituksen aikana! Oli tosi kivat treenit :)

Tähän loppuun kuvia sunnuntaiselta Tampereen reissulta - kiitos kuvista Jennalle!

Jipin ensiuinti!!

Jippi ja veljensä Nox (Wirneen Jarru Pohjaan)

Jippi ja siskonsa Kayla (Wirneen Jompsin Kumpsin)

Ilo (W. Ilopilleri), Priya (W. Ilmalento), Hyrrä (Snowtime's Bonanza) ja Jippi

Jippi ja Hyrrä haluaa palkkansa poseerattuaan hienosti :)