lauantai 1. maaliskuuta 2014

Kontaktipähkäilyä

Tuli huomattua tiistain treeneissä, että Hugo alkaa vähitellen saamaan vähän itsevarmuutta, sillä ekaa kertaa jouduin hinkkaamaan kerta toisensa jälkeen, jotta sain Hugon lukemaan ohjausta hypylle, eikä sujahtamaan vieressä houkuttimena olevaan putkeen. Aiemmin tällaisesta ei olisi ollut pelkoa, koska Hugo oli niin onnettoman kiinni ohjaajassa, mutta ilmeisesti se vihdoin alkaa vähän itsekin katselemaan ympäristöä siellä radalla, ja tekemään omia ratkaisuja. Vaikka siis tämä nyt treeneissä johti tietyllä tavalla epäonnistuneeseen suoritukseen kerta toisensa jälkeen, niin olin kuitenkin valtavan iloinen, että se sitkeästi IRTOSI väärälle esteelle.

Tiistain treeneissä meno oli sujuvan oloista, eikä hyppääminen takunnut, mutta torstaina taas takaakierto-niistokohdissa meno oli empivää. En ole aivan varma, johtuiko empiminen siitä, että tällainen ohjaus on vain Hugolle vielä epävarma ja tarvitaan vahvistusta ja lisää palkkausta niihin, vai siitä, että jossain olisi kenties jumia. Sattumalta kaikki takaakiertokohdat radalla oli nimenomaan niin, että hypyn taaksen kierrettiin hypyn vasemmalta puolen eli juurikin samaan suuntaan kuin silloin edellisellä viikolla, kun takaakiertojen kanssa oli empimistä. Muuten ei ole kuitenkaan mitään empimistä tai hyppäämishaluttomuutta ilmennyt, mutta tosiaan lihaksisto tulee nyt sitten ensi keskiviikkona tsekattua!

Juoksu-A-treeneissä  24.2. tilanne oli se, että Hugo kävi aika kierroksilla treenatessa ja yliloikkia tuli melkeinpä yhtä paljon kuin osumiakin. Selvästi osumia tuli enemmän treenien edetessä eli ehkä se, että kierrokset vähän laski auttoi keskittymään askelten sovituksessa...? Torstaina treenasinkin jo täyskorkealla A:lla ensisijaisesti siksi, ettei ollut apukäsiä A:n laskemiseen. Toisekseen olin myös pohtinut, että loivalla A:lla Hugo luultavasti loikkaa ylösmenolla pidemmälle ekalla askeleella kuin silloin, jos A on korkea. Edellisissä treeneissä saattoi monta kertaa huomata, ettei ylösmenolle mahtunut kahta täyttä laukkaa, vaan epämääräinen 1,5 askelta, jolloin alastulollekin oli vaikeaa saada askeleet sopimaan. Aloitin niin, että speed pumpit olivat samoissa kohdissa kuin aiemmissa treeneissä, mutta alkuun yhä tuli pari yliloikkaa. Aika pian sitten keskeytin touhun ja pohdin speed pumpien paikat uusiksi. Laitoin yhden speed pumpin jo maahan ennen A:ta neljän jalan päähän A:sta. Tämän toivoin auttavan Hugoa tulemaan maassa laukalla lähemmäksi A:n juurta, jolloin eka laukka-askel A:lla ei vielä veisi niin korkealle. Nyt tuntuikin, että ne kaksi laukkaa sopi siihen ylöstulolle paremmin! Ja lisäksi vielä nostin alastulolla olevaa speed pumpia pykälän ylemmäksi, jolloin laukat asettuivat alastulollekin paremmin, eikä yliloikkia ilokseni tullutkaan enää kertaakaan. Toivon siis, että tässä olisi löytynyt nyt sopiva kombinaation speed pumpien paikkaan!



Olen menossa huomenna vapaatreenaamaan ja ohjelmassa taas juoksu-A:ta. Mukaan on tulossa treenikaveri, joka myös treenailee parhaillaan juoksu-A:ta eli vertaistukea ja palkkausapua saatavilla :) Tarkoituksena olisi nimittäin tästä eteenpäin häivyttää minut palkkaamasta käyttäen apupalkkaajaa ja/tai etupalkkaa targetilla. Katsotaan siis huomenna miten tämä toimii. A:n lisäksi treenaillaan puomilla täsmätreeniä eli käyttäen etupalkkaa. On nimittäin selvästi ollut epävarmuutta puomilla nyt, kun juoksu-A:ta on alettu treenata eli kaipaa vahvistusta siitä, ettei puomin kanssa ole mikään muuttunut, vaikka A:n suoritustapa radikaalisti muuttuukin.


sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Plan B?

Tässä alkuun kuvia lenkeiltä lähiajoilta.





Agilityrintamalla treenit ovat sujuneet kivasti. Viime tiistaina tosin valkkutreeneissä oli outoa se, että Hugo jumitti tosi pahasti tehtäessä takaakiertoa hypyn vasemmalta puolelta eli koiran kääntyessä oikealle siivekkeen ympäri. Toiseen suuntaan sujui ongelmitta, mutta tähän suuntaan selvästi empi ja vaihtoi jopa vauhdissa laukan ennen hyppäämistä. Heräsi epäilys, että josko olisi jonkinlaista jumia kropassa ja meillä onkin tulossa 5.3. fyssari eli hyvä tarkistaa tilanne. Toisaalta missään muussa vaiheessa treeniä mitään outouksia ei ilmennyt ja myöskin torstain treenit sujuivat hyvin. Tällöin ei tosin tehty takaakiertoja, mutta esimerkiksi ennakoiva valssi niin, että koira kääntyi oikealle, sujui hyvin ja käännös oli tiukka eli ainakaan yleisesti ei näyttäisi olevan oikealle kääntymisessä ongelmaa.

Tehtiin torstain treeneissä leijeröintejä ja oli ilo huomata, että ne eivät tällä kertaa tuottaneet juurikaan ongelmia. Ekoilla leijeröintitreenikerroilla Hugolle oli tosi hankalaa suorittaa esteitä niin, että minä irtosin siitä voimakkaasti ja väliin jäi esteitä, mutta nyt se suoritti esteet hienosti minusta viis :) Toinen, mikä on ollut ilo huomata, on se, että Hugo hakee melko haastavatkin keppikulmat jo aika hienosti. Vielä vuosi sitten keppien aloitusten kanssa oli todellisia ongelmia, mutta nyt näissä on jo tullut hirmuisesti varmuutta. Ainoastaan tosi jyrkät avokulmat ovat sellaisia, jotka ovat selvästi vielä haastavia - treenaukseen siis nämäkin!

Juoksu-A-projekti aloitettiin tekemällä boxitreeniä eli juoksutin Hugoa ensin tasamaalla kehikon läpi. Käytin naksutinta merkkaamaan onnistuneet kehikkoon osuneet laukat ja apuna käytettiin myös in-and-out hyppyjä kehikon edellä, jolloin laukan sai hyvin pyörimään ja rytmitettyä ennen kehikkoa. Tänään tein rohkean kokeilun asettamalla kehikot sekä A:n ylös- että alasmenolle. A:ta oli loivennettu, jotta sen läpi voisi laukata sujuvasti, ja lisäksi apuna oli vielä speed pumpit ylösmenon kontaktialueen yläpuolella, harjanteella ja alasmenon kontaktin yläpuolella. Suorituksia seuratessa tuntui, että kehikon pienuus oli Hugolle tosi haastavaa, ja se joutui tosissaan mallaamaan askeleitaan, jotta osuisi kehikkoon ja monesti lopulta laukka sortui raville tai epämääräiseen hyppelyyn, koska muuten ei saanut askelta mahtumaan kehikkoon. Niinpä siinä sitten pohdiskelin, että mitäpäs sitten tekisi. Jatkaako kehikkotreeniä tasamaalla ja vasta myöhemmin yrittää yhdistämistä A:lle? Alkuun Hugo jopa tarjosi pysäytyskontaktia, joten hetken jo mietin, että pitäisikö kuitenkin pysyä siinä...? Mutta pidin pääni ja totesin, että kyllä minä juoksu-A:n haluan, koska pysäytyskontaktilla näkee heti, kuinka Hugo varoo sitä pysähdykseen tuloa.

Niinpä tein sitten kokeilun vielä niin, että otinkin kehikot kokonaan pois ja jätin vain speed pumpit. Ja näin tuntui toimivan selvästi paremmin. Tällöin Hugo ei joutunut ikään kuin varomaan askeliaan niiden kehikkojen kanssa, vaan se tuli pyörivämpää aktiivisempaa laukkaa ja sai paremmin laukka-askeleet sovitettua kontaktialueille.Tällöinkin osa suorituskerroista oli vähän epävarmoja ja askeleita joutui vielä mallaamaan, mutta kehikkojen kanssa meno oli huomattavasti hankalamman näköistä. Eli luulenpa kovasti niin, että me treenataan tästä edespäin juoksu-A:ta speed pumpeilla ja ilman kehikkoja!Tässä alla videota tämän päivän suorituksista. Yhden kerran Hugo hyppäsi kontaktialueen yli, jolloin jäi toki palkkaamatta. Muuten joka kerralla osui sekä ylös- että alasmenoon, mutta videolta hyvin huomaa, ettei vielä tasainen rytmi ole löytynyt, vaan varsinkin harjan yli hyppäämisen kanssa on välillä askelten kanssa hakemista, jos ylösmenon askeleet eivät ole osuneet täysin nappiin. Täytyykin pohtia tähän apukeinoja - kenties ponnari tai matala hyppy ennen A:ta rytmittämässä laukkaa...? Mutta täytyy myös ottaa huomioon, että tämä oli ihan ensimmäinen kerta, kun tätä treenattiin eli eiköhän tähän tule varmuutta treenin myötä! Tavoitteena on kuitenkin ehdottomasti se, että yliloikkien määrä saataisiin minimoitua, koska siitä tavasta eroon opetteleminen onkin sitten ihan oma juttunsa...



Tuli muuten havaittua toissa päivänä, että Hugon turkki on alkanut olla paremmassa kunnossa. Kastroinnin jälkeen turkkia kasvoi lisää ja siitä tuli jokseenkin villaisempi. Päällyskarvan paras kiilto hävisi, mutta nyt karva on alkanut vähitellen näyttää taas paremmalta. Mietin sitten, että voisiko olla, ettei karvan muuttuminen johtunutkaan vain ja ainoastaan kastroinnista, vaan kenties myös siitä, että vaihdoin Hugolle kastroinnin jälkeen light-ruoan? Light-ruoan lisäksi Hugo sai jauhelihaa, joten nappula-annos oli tosi pieni. Tuntui, että nappuloita tuli syötettyä niin vähän, ettei siitä määrästä voinut saada tarvittavia ravintoaineita, vaikka energiaa ehkä tulikin tarpeeksi. Pari kuukautta takaperin teinkin sellaisen päätöksen, että jätin jauheliha-annokset antamatta ja Hugo saa nyt ruoka-annoksensa pelkästään nappulana.Tokihan raakaruokinta olisi kovin houkutteleva vaihtoehto, mutta nyt muun muassa pakastintilan vähäisyyden vuoksi se ei vain ole käytännössä mahdollista. En nimittäin millään pysty tarjoamaan tasapainosta raakaruokavaliota, kun käytössä on vain pari pakastinlokeroa. Niinpä riittävän ravintoaineiden saannin takia vaihdoin ruoan light-ruoasta laadukkaaseen normaaliruokaan ja annoskokoa kasvatettiin. Hugon paino on pysynyt nykyisellä ruokavaliolla hyvin kurissa ja tosiaan turkki ainakin tuntuu omasta mielestäni menevän parempaan suuntaan. Lisäksi maha on ollut ihan huippukunnossa koko sen ajan, kun tätä nykyistä ruokaa on annettu. Tällä ruoalla siis jatketaan ainakin toistaiseksi!

perjantai 7. helmikuuta 2014

Tästä se lähtee!

Eilen oltiin agilitytreeneissä ja ohjatusti treenattiin rataa, jossa tehotreenissä oli keinu. Keinu tehtiin radan osana neljä kertaa eri puolilta ohjaten. Keinun kontaktille pysähtyminen on ottanut takapakkia kisoissa kriteereistä lipsumisen takia, joten nyt halusin tehdä hyviä keinusuorituksia, joissa palkka tulisi aina vain siitä ihan oikeasta suorituksesta. Alkuun tehtiin keinua yksittäisenä etupalkan avulla eli muistuteltiin sitä kontaktipaikkaa. Yksittäisenä keinu sujui hyvin myös ilman etupalkkaa, mutta kun mukaan tuli vauhtia eli tultiin keinulle esteeltä, niin Hugo ei meinannut millään malttaa pysähtyä keinulle. Pysähtyi itse ihan hetkeksi, mutta sinkosi sieltä sitten vauhdilla yli. Niinpä otettiin tähänkin etupalkka mukaan eli vahvistettiin sitä pysähtymistä. Kävin jopa palkkaamassa siihen kontaktille kerran tai pari ja vasta sitten vapautin etupalkalle. Tämä treeni teki tosi hyvää ja saatiin tehtyä keinua myös radanosana niin, että pysähtyi oikeaan paikkaan ja päästiin jatkamaan siitä matkaa. Eli nyt vain säännöllisesti pitää muistuttaa kontaktin ottamisesta - samoin kuin puomilla - ettei pääse missään vaiheessa täysin "repsahtamaan" 2on2off.

Kirjoitin edellisessä postauksessa, että aion viedä Hugon pois treenikentältä aina jos se alkaa käydä ylikierroksilla. Pohdin tätä kovasti tässä lähipäivinä ja tässä keinossa jäi mietityttämään se, että en saisi palkattua oikein tekemisestä tarpeeksi usein, jotta tuottaisi tulosta. Tarkoitushan oli jatkaa treeniä vasta, kun kierrokset on laskenut ja Hugo malttaa odottaa. Kokemuksesta kuitenkin tiedän, ettei ne kierrokset ihan vain odottelemalla helposti laske, vaan mikäli yritän olla kiinnittämättä huomiota Hugoon, niin haukkuminen, hyppiminen ja vaatteiden näykkiminen saattaa jatkua minuuttejakin. Tämä tarkoittaisi, että yksissä treeneissä ei ehtisi tulla välttämättä kuin yksi kentältä poistuminen ja sieltä palaaminen, jolloin toistoja ei kertyisi juurikaan.

Niinpä eilen kokeilinkin erilaista keinoa. Joka kerta, kun Hugo kävi kierroksilla (mikä tapahtui joka kerta kuin suorittaminen taukosi ohjaajan palautteen kuuntelun ajaksi), otin Hugon sivulle ja tein pienen pätkän seuraamista. Tällä sai Hugon keskittymään yhdessä tekemiseen, haukkuminen ja muu ylimääräinen sähläys loppui, jolloin seuraavan suorituksen aloittaminen oli helpompaa ja Hugo lähti suorittamaan treeniin keskittyen sen sijaan, että keskittyminen menisi minun komentamiseeni :) Huippua!

Treeneissä oli sivutreeninä putki-A-erottelua, mutta koska meillä on nyt A täysin tauolla, niin aloitettiin Hugon kanssa juoksukontaktitreenaus boxitreenein. Yksinkertaisesti selitettynä siis asetin neliön kehikon maahan ja istutin Hugon noin yhden laukka-askeleen päähän kehikosta. Käytin etupalkkana namitargetia ja kutsui Hugoa niin, että tarkoituksena oli laukata targetille niin, että boxiin osuisi yksi laukka-askel. Hugo haki hienosti etujalkojen laukan boxin keskelle, mutta usein rikkoi raville tässä vaiheessa eli boxiin ei osunut kokonainen laukka-askel. Palkkasin kuitenkin tästäkin, sillä tässä vaiheessa koin tärkeimmäksi, että se alkaa hakea siihen kehikkoon osumista. Käytin apuna myös naksutinta eli naksautin aina boxiin laukatessa. Tehtiin myös muutama toisto muutaman laukka-askeleen etäisyydeltä lähettäen ja hyvin osui tällöinkin etujalkojen laukka boxiin. Nyt tilaa ei ollut treenille kauheasti eli uskoisin, että kun tilaa on enemmän ja vauhtia saadaan mukaan paremmin, niin Hugo pystyy säilyttämään laukan läpi boxin, jolloin takaosakin tulee boxiin laukassa. Tästä oli kuitenkin hyvä aloittaa treenailut eli nyt vain pyritään saada boxitreenejä tehtyä usein, mutta vain muutamia toistoja kerrallaan! 

torstai 6. helmikuuta 2014

Kisatauko sattui hyvään kohtaan

Kirjoitin päivityksen sunnuntain kisoista jo maanantaina, mutta koska videoiden siirto tietokoneelle venyi, pääsen julkaisemaan tekstin vasta nyt. Tässä tämä teksti kuitenkin maanantaina kirjoitettuna - älkää siis ihmetelkö viittauksia "eilisiin kisoihin" :)

"Eilen oli kaksi agilitystarttia BAT:n kisoissa Ojangossa. Lähteä piti kello viideltä kotoa, mutta vielä 16.15. makoilin sohvalla peiton alla - päätä särki ja väsytti eli ei oikein optimaalinen kisafiilis. Samalla vilkuilin Hugoa, joka nukkui lattialla ja päästi pienen mörähdyksen kylkeä kääntäessään, ja pohdin, että onkohan tuokaan ihan valmis kisastarttiin. Noh, pakkasin kuitenkin kamat ja lähdettiin kohti kisapaikkaa. Lenkkeily jo vähän piristi, mutta yleisesti ottaen oli kyllä väsähtänyt fiilis ja tämä kyllä näkyi radallakin.

Eka rata oli Hugon osulta possuilurata. Ensinnäkin lähdössä se lähti liikkeelle, kun lähdin sen vierestä - tätä se ei ole ikinä tehnyt kisastartissa, vaikka aina onkin aika malttamaton. Sain käskettyä sen vielä takaisin istumaan, mutta sellainen "rauhallinen lähtö" ei enää ollut mahdollinen. Seuraavaksi hämmennystä aiheutti Hugon löysyys. Se kyllä teki, mitä pyydettiin, mutta jokainen hyppy oli jotenkin laiska ja koira näytti vetelältä. Yksi rima tuli alas ja lisäksi radan takaosassa tuli kielto, kun  hukkasin koiran ihan totaalisesti selkäni taakse. Hugo ihan selvästi lukee, että hyppy pitäisi hypätä toiseen suuntaan, kun minä taas tosi myöhässä yritän saada sitä takaakiertoon. Tätä seuraavalla puomilla Hugo sitten sinkaisi suoraan kontaktin yli pysähtymättä sinne lainkaan. Tässä vaiheessa sitten en enää voinut antaa periksi, ja palautin sen kontaktille ottaen tältä radalta sen myötä hyllyn. Mutta ehdottoman tyytyväinen olen siihen, että tämän tein! Kun vain jatkossakin muistan malttaa pitää kriteereistä kiinni. Vaikka tämä rata ei olekaan mitenkään kaunista katsottavaa, niin laitan sen kuitenkin tänne näkyviin. Onpahan itsellekin sitten täällä koko ajan muistutus siitä, kuinka Hugo ekan kerran kisoissa varasti ja kuinka se ekaa kertaa kisoissa juoksi suoraan kontaktin yli puomilla.



Tokalle radalle ei olisi yhtään huvittanut lähteä, mutta ajattelin, että täytyy edes yrittää tsempata niin, että saataisiin parempi rata tehtyä - tuloksesta viis. Tuloksena olikin tältäkin radalta HYL, mutta jäi hyvä mieli, kun näki, että Hugo oli enemmän oma itsensä eli meno oli jo vähän aktiivisempaa ja hypyt napakampia. Olin rataantutustumisessa pelännyt, että miten saisin Hugon ohjattua A:n ylösmenon vieressä olevaan putkeen ja radalla sitten varoin sitä A:lle lähettämistä niinkin paljon, että törkkäsin Hugon toisella puolella olevalle hypylle. Lopussa tuli myös yksi rimanpudotus, kun Hugo hyppää tosi läheltä hyppyä, mutta kaikkiaan jäi ainakin vähän parempi fiilis tästä radasta kuin siitä ekasta :)



Ihan tosissaan pisti miettimään, että meidän pitäisi oppia jollain tavoin säätelemään virettä kisatilanteissa. Ensinnäkin itselläni on varsinkin iltakisoissa tosi vaikeaa joskus keskittyä täysillä. Toisekseen Hugo käy välillä tosi ylikierroksilla lähtötilantessa - kuten eilen molemmilla radoilla (tokallakin nimittäin kyllä nykii lähdössä....). Lisäksi ylikierrokset näkyvät treeneissä siten, että suoritusten välillä esim. kouluttajan kommentteja kuunnellessa Hugo usein haukkuu jatkuvasti ja roikkuu vaatteissani. Täytyisi miettiä, että pitäisikö minun jopa alkaa viemään sitä pois radalta tällaisissa tilanteissa ja vasta sen rauhoituttua jatkettaisiin. Tietysti tämä vie paljon treeniaikaa, mutta toisaalta voisi tuottaa tulosta nopeastikin, jos Hugo sisäistäisi, että huono käytös johtaa agiliitämisen loppumiseen.

Nyt jäädään Hugon kanssa joka tapauksessa kisatauolle, kuten oli jo aiemmin päätetty. Helmikuussa ei lähiseudulla juuri olekaan kisoja eli senkin puolesta melkeinpä pakko pitää taukoa. Nyt siis tarkoitus on päästä vapaatreenaamaankin, sillä vapaatreenilistalla on nyt monta asiaa: rauhalliset lähdöt, helpot irtoamis- ja estehakuisuustreenit (Hugolle lisää itseluottamusta!), juoksu-A, avokulmat kepeille (nämä on osoittautunut Hugolle selvästi vaikeimmiksi) ja näiden lisäksi tosiaan varmaankin nyt alan toteuttaa sitä, että treenit loppuu, jos aletaan nyppiä vaatteista tms. Tätä on ainakin vapaatreeneissä helppo toteuttaa!"

maanantai 27. tammikuuta 2014

What's mine is yours

Hugon ruokahalu kasvoi selvästi silloin noin 1,5 vuotta sitten, kun se kastroitiin, mutta ihan näin ahne possu se ei ole kyllä koskaan aiemmin ollut... Sunnuntaina tuli nimittäin havahduttua epäilyttävään hiljaisuuteen, kun oltiin laittamassa ruokaa keittiössä. Kun mentiin ihmettelemään, että mitä se Hugo oikein puuhaa, niin löydettiin olohuoneesta suipponokka upotettuna Candy Kingin irtokarkkipussiin ja jäljelle oli jäänyt yksi pieni salmiakkiruutu. Senkin varmaan vain vahingossa oli jättänyt syömättä... Onneksi karkkipussi ei ollut kauhean täynnä eli ryöstösaalis ei ollut kovin suuri. Kuitenkin se oli päässyt maistelemaan niin salmiakkia, lakritsia kuin suklaatakin - ja ilmeestä päätellen oli maistunut hyvältä. Vähän pohdin, että saattaa sokerihumalasta aiheutua ainakin pahoinvointia, mutta eipä aiheutunutkaan. Kaveri näytti vallan hyvinvoivalta ja olikin seuraavaksi ryhtymässä palloleikkeihin. Ja vatsakin on toiminut tästä ruokavalion muutoksesta huolimatta moitteettomasti!

Tänään sitten ahne possu iski jälleen. Olin syönyt annoksen intialaista tikka masalaa (joka on muuten jonkin verran tulista) melkein loppuun, mutta tulin täyteen ja jätin kulhoon pienen määrän. Siinä käväisin sitten välissä olohuoneessa pyörähtämässä ennen kuin palasin keittiöön siivoamaan pöytää. Keittiössä vastassa odotti Hugo, joka oli varsin terhakkaasti kavunnut etutassunsa tuolille ja yritti kovasti kurotella intialaista herkkuateriaa. Ei siinä onnistunut, muttei tosin ollut myöskään moksiskaan minun keittiöön saapumisesta, vaan jatkoi tuolilla seisomista ja tapitti vain minua aivan kuin sanoen: "Anteeksi nyt vain, mutta häiritset ruokarauhaani!". Jouduin siis aavistuksen paheksuen komentamaan Hugon pois keittiöstä ja pysyi sitten kyllä sillä tiellä yrittämättä uutta hyökkäystä kohti ruoka-annosta.

Ja jos jollekin tuli lukiessa mieleen, että mahtaakohan tämä koira saada ruokaa, niin vastaus on: kyllä. Ehkä on päässyt hieman kuri lipsumaan kerjäämisen suhteen, johon saisi ehkä nyt tulla taas muutos. Ei nimittäin ole kyllä koskaan aiemmin joutunut kauheasti miettiä, että mitä syötäviä jättää mihinkin pöydille, koska on voinut olla melko varma, ettei Hugo niihin kajoa. Eipä voi olla enää eli nyt sitten vahdataan, ettei unohdu mitään Hugon suuhun kelpaavaa pöydille, Ja toisaalta ehkä myöskin tiukempi kuri ruokien kerjäämisen suhteen voisi olla tarpeen, että olisi Hugolle selvää, että meillä ei päde: "What's mine is yours."

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

LUVA-tili kakkosissa avattu

Lauantaina kisailtiin Hugon kanssa kolmen startin verran kakkosluokassa. Tulipa muuten huomattua, että luokkanousun myötä kisajännityksen määrä ennen ekaa starttia oli myös noussut... Aiemmin en ole mitenkään erikoisemmin startteja jännittänyt, mutta nyt tuli sellainen fiilis, että hitsi, nythän meidän oletetaan jo osaavankin ehkä jotain..? Noh onneksi, tästäkin tyhmästä ajatuksesta päästiin eroon lauantain aikana, koska tuli B-radalla itse mokailtua niin urakalla, ja siltikin jaksoi naurattaa. Eli taitaa se olla sallittua vielä kakkosissakin, ja kyllähän niitä mokailuja sielläkin näkee vielä säännöllisesti!

Noh, onneksi kuitenkin lauantaille mahtui myös onnistumisia. Ensinnäkin ensimmäisenä starttina olleelta A-agilityradalta saatiin LUVA ja 2. sija! Rata ei ollut mitenkään kohtuuttoman haastavan oloinen rataantutustumisessa, mutta katsellessa muiden koirakkojen suorituksia, tuli havaittua, että yksi ja sama kohta koitui valtaoasn maksikoirakkojen kohtaloksi. Se oli kohta, jossa putken jälkeisille kahdelle linjassa olevalle esteelle tehtiin molemmille peräkkäin takaakierrot. Sikäli ei mitenkään kummempi tehtävä, mutta putken sijoittelu ekaan hyppyyn nähden oli sellainen, että valtaosa koirista hyppäsi todella pitkän hypyn ekalla esteellä ja siten ajautui joko ohjaajan jalkoihin tai sitten ei vain enää millään pystynyt kasaamaan itseään tokaan takaakiertoon. Tämän seurauksena radalla nähtiin useita koiran ja ohjaajan törmäyksiä, useita siivekkeiden lentelyitä ja sitäkin useampia hyppyjä väärään suuntaan sillä tokalla hypyllä. Olin vikana starttaajana luokassa, joten minulla oli se etu, että seurakaverien kanssa sumplittua tuota kohtaa (kiitos vinkeistä ja tsemppauksesta!), oli aika selvää, että minun on oltava ohjauksen kanssa tosi ajoissa ja saatava Hugo jarruttamaan ja kasaamaan itsensä kunnolla jo ekalle hypylle. Vähän hirvitti, kun lähdettiin radalle, mutta loppuen lopuksi kohta sujui ihan hyvin ja sujuvasti - videon voi siis katsoa ihan silmät auki ilman, että joutuu jännittää, miten siinä käy :D




Tokana ratana oli se B-agilityrata, josta jo tuossa alussa lyhyesti mainitsin... Radalle mahtui siis kielto pituudelle, kahden esteen ohitus, yhden riman pudotus (koska pyysin Hugon hyppäämään niin epäreilun pienellä vauhdilla ja lyhyellä lähestymisellä) ja jossain vaiheessa rataa oli jo pasmat sekaisin sen verran, että jouduin hetken miettimään, että mitenköhän sitä oikein jatkaisi... Mutta agility on siitä kiva laji, että se on ihan OK, että välillä tulee mokailtua ihan urakalla ja siltikin voi hyvillä mielin jatkaa eteenpäin. Niin mekin tehtiin, eli päätin vain, että vikalla radalla yritän vain saada paremman loppufiiliksen sekä itselleni että koiralle.

Vika rata oli haastava hyppäri, jolta tuli loppuen lopuksi kaikkiaan vain kolme tulosta makseissa. Siis kolme tulosta ja 18 hylättyä - ei siis ihan helpoimmasta päästä :) Mekin oltiin noiden hyllyttäneiden joukossa, mutta tämän voisi sanoa olleen "hyvän mielen -HYL" toisin kuin se edellinen. Nyt moni kohta, jota ennakkoon vähän jännitin, sujui hienosti. Näihin kuului alun takaakierto-päällejuoksu -yhdistelmä, parit voimakkaasti kääntävät valssit, vaikea keppikulma yms. HYL tuli siitä, kun Hugo tuli yhdestä hypystä ohi kiirehtiessäni liikaa. En siis malttanut kunnolla ohjata yhtä helppoa hyppyä, kun olin jo niin kovasti miettimässä, että miten ehdin valssata kepeille. Tästä radasta ei tullut videota lainkaan, tuosta B-radasta sen sijaan tuli, mutta se ei taida olla julkaisukelpoinen ;)

Vähän harmitti kisojen jälkeen se totaalisesti epäonnistunut B-rata, mutta onneksi LUVA-into sitten lopulta voitti ja täytyihän taas todeta, että Hugo tsemppasi ihan superhienosti kaikilla kolmella radalla. Päivä oli meille molemmille pitkä ja vika startti oli vasta puoli yhdentoista aikaan illalla. Lisäksi tämä oli eka kerta, kun startattiin kolme kisaa, joilla kaikilla oli 60 cm rimat (tähän varmasti saa tottua kakkosissa kisatessa!), ja vielä vikallakin hyppärillä rimat pysyi ylhäällä! Hieno Hugo!

Sunnuntaiaamuna sitten lähdettiinkin oikein kunnon lenkille ja oli kyllä ihana ilma! Noin 10 asteen pakkanen, joka ei tuntunut missään, kun oli riittävästi päällä, ja aurinkokin paistoi :) Hugokin tykkäsi, kun sai vapaana porskuttaa etsimässä metsästä keppejä toisensa perään! Tässä pari (kamerakännykällä otettua) kuvaa, ja näiden lisäksi muutama muukin lisätty Hugo kuvasivut 2014 -linkin taakse.




tiistai 14. tammikuuta 2014

Extreme-treenailua

Eipähän muuten tarvitse näköjään miettiä, että miten sitä viettäisi lauantai-illan ensi viikonloppuna. Meidän seuran järjestämiin kisoihin lauantaille on tulossa nimittäin yli 470 starttia (!!!), mikä tarkoittaa, että maksi 2 -luokat alkavat klo 17.55, 20.10 ja 22.20. Eli ilta meneekin aika lailla Ojangon hallilla kisatunnelmissa!

Kohta suunnataan Hugon kanssa valmennusryhmän treeneihin. Nehän pidetään lämmittämättömässä hallissa eli kylmää piisaa... Tähän siis valmistaudutaan pakkaamalla BOT-loimi mukaan ja lämmittelemällä koira ekstrahyvin ja just ennen omaa suoritusvuoroa! Jaettiin suoritusvuorot onneksi jo etukäteen eli kukin osaa valmistautua lämppäämään ja jäähdyttelemään koiran oikeaan aikaan :) Saa nähdä miten meidän käy. Tai siis no Hugolla nyt ei tietenkään tule kylmä eli sen kohdalla haaste on lähinnä vain lihasten lämpimänä pitäminen. Itsestäni en sitten olisikaan ihan niin varma ;) No ei, onneksi itseltäkin löytyy kunnon toppavarusteet eli eiköhän me lämpimänä pysytä molemmat.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Hugosta tuli tokaluokkalainen!

Tosiaan torstain treeneissä oli PIKKUISEN ongelmia lähtöjen kanssa. Niinpä löysin itseni ja Hugon eilen aamulla vapaatreenaamasta niitä lähtöjä. Ei mitään vaikeaa treeniä, vaan keskityttiin niihin lähtöihin niin, että Hugo jäisi rauhassa ja saisi kunnolla palkkausta siitä paikalla pysymisestä. Ja lähdöt toimi tosi hienosti! Ei yhtään nykimistä tai muutakaan hässäkkää, vaan malttoi hyvin pysyä paikoillaan, vaikka itse tein juoksupyrähdyksiä, hypähtelyitä yms. Ehkä se yhtäkkinen noin iso lähtömalttamattomuus johtui agilitytauon tuomasta ekstraenergiasta :)

Tänään oli sitten agikisojen vuoro. Ensimmäisenä oli agilityrata, jossa alku tuotti hieman päänvaivaa... Koska en vieläkään luota kunnolla takaaleikkauksiin, päädyin tekemään alun vähän tönkösti ja lähdin liian myöhään liikkeelle, jolloin tuli aavistuksen yllätyksenä Hugolle, että mihin ollaan menossa. Oikeasti pitäisi kyllä saada nämä perusohjaukset (kuten se takaaleikkaus!) sen verran varmoiksi, että niitä uskaltaa tehdä radoilla... Olin ajatellut, että valssattuani kolmosen ja nelosen väliin, rientäisin niistämään kepeille. Kuitenkin radalla totesin, etten ehdi sinne ilman, että teen valtavan ryntäyksen ja se olisi hyvinkin voinut johtaa kieltoon. Niinpä oli pakko vain antaa Hugon itse löytää kepeille oikea väli ja niin se löysikin! Seuraava jännäyksen paikka oli A, sillä en ole koskaan treeneissä takaaleikannut kontakteille. Niinpä en ollut ihan satavarma, jatkaisiko Hugo A:lla eteenpäin vai kääntyisikö se mahdollisesti ympäri. Jatkoi kuitenkin hienosti eteenpäin. A:lta vapautin nyt vapautuskäskyllä jo ennen 2on2off:ia. Tämä ihan tarkoituksella, koska olen päättänyt opettaa Hugolle juoksu-A:n. Täytyisi, vaan löytää nyt aikaa vapaatreenaukselle, että pääsisi sitä juoksu-A:ta hiomaan. Jotenkin tuntuu, että vapaatreenaus jää liian vähälle nyt, kun on kahdet ohjatut treenit viikottain.. Mutta itselle jäi kyllä radasta kokonaisuutena ihan hyvä maku ja etenkin olin uskomattoman tyytyväinen etenemään! Radalta nimittäin tulos -14,9 s etenemällä 4,06 m/s, sij 4 ja SERT!! Etenemä on kyllä meidän mittakaavalla tosi hieno, kun kyseessä on vieläpä agilityrata :)



Koska SERT tuli päivän ekalta radalta, niin päästiin korkkaamaan kakkoset jo tänään iltapäivällä hyppärin osalta :) Rata ei vaikuttanut mitenkään mahdottomalta - paljon tuli valssailtua! Pari valssia oli vähän myöhässä, joka johti siihen, että kaarros valui... Radalla tuli yksi kielto ja TAAS ihan vain suoralla! Videolla hyvin näkyy, etten vilkaisekaan Hugoa sen jälkeen, kun se tulee putkesta, vaan lähden pinkomaan eteenpäin. En siis katso koiraa, en "ota sitä mukaan", en ohjaa edessä olevaa hyppyä, vaan juoksen hypyn ohi kohti seuraavaa hyppyä käsi alhaalla kertomatta mitenkään Hugolle, että toivoisin sen hyppäävän sen putken jälkeisen hypyn.. Videolla myös hyvin näkyy, ettei Hugo vilkaisekaan sitä hyppyä eli sille ei tulee pieneen mieleenkään, että se kuuluisi suorittaa, kun en kerran anna minkäänlaista vinkkiä siitä. Eli ihan oma mokani oli taas :) Rimat olivat tällä radalla 60 cm eli olen taas tyytyväinen siitä, että rimoja ei kolissut! Vähän nämä korkeammat rimat ehkä hidastivat menoa - täytyy siis alkaa nyt enemmän tehdä treenejä korkeammilla rimoilla. Ei tietenkään joka treeneihin aiota laittaa korkeita rimoja, mutta silloin tällöin voisi treenata 60 cm rimoillakin ja etenkin niin, että korkeudet vaihtelee radalla. Nythän meillä on ollut vain tasan kerran treeneissä kaikki rimat 60 cm.. Lopputulos 5 rv, aika +1,09 s eli kaikkiaan 6,09. Ihanneaikaan oltaisiin helposti päästy jo sillä, että kieltoa ei olisi tullut. Lisäksi tosiaan meno oli yleensäkin normaalia hitaampaa ja kolmanneksi kaarrokset venyivät ja valuivat. Nämä kaikki seikat johtivat siihen, että etenemä oli melkein 1 m/s vähemmän kuin agilityradalla! Toivoa siis on, että päästään ihanneaikaankin ;)



Kaikkiaan ihan tosi hieno kisapäivä :) Ja sain pistää viestiä menemään oman seuran kisajärjestäjille, että ensi viikonloppuna kisataankin kakkosissa, toisin kuin ilmoittautuessa oltiin ilmoitettu! Kivaa :)

Ja sitten vähän myös arjen kuulumisia. Nyt saatiin ensimmäiset oikeat lumet, mutta Hugo ei ollut lumesta moksiskaan. Minä sen sijaan olen lumesta ihan innoissaan ensinnäkin siksi, että Hugo pysyy puhtaana, eikä tarvitse olla pesemässä jalkoja lenkkien jälkeen! Toisaalta lumi on tervetullut myös siksi, että ulkona on valoisampaa. Kyllä on kivempi lenkkeillä nyt, kun näkee eteensä vielä myöhään illallakin. Täytyykin joku päivä ottaa kuviakin Hugosta - ei ole juurikin pimeyden ja harmauden takia tullut otettua kuvia pitkiin aikoihin!

Hugo on saanut lähipäivinä myös leikkiseuraa. Oltiin perjantai-iltana lenkillä koirapuiston lähellä ja koska siellä oli vain yksi labbisnarttu paikalla, mentiin puistoon. Hugo pääsi siellä sitten riehumaan nuoren tytön kanssa ja näytti olevan hauvoilla hauskaa. Tänään oltiin kisapaikalla lenkeillä Ofelian kanssa ja jäähdyttelylenkillä päästettiin koirat riehumaan. Eli painithan siitä kehkeytyi ja lystiä oli :) 

torstai 9. tammikuuta 2014

Lähtöongelmia....

Treenit ovat taas alkaneet joulutauon jälkeen. Tiistain valkkutreeneissä Hugo oli ihan huippu! Tehtiin vaikeaa rataa, koska kouluttaja poikkeuksellisesti piti meille saman radan, jota myös seuran arvokisaajat treeneissään tekee. Haastetta siis oli, mutta siitäkin huolimatta suoriuduttiin melkein loppuun asti radalla ja eteneminen tuntui sujuvalta. Kouluttajakin totesi, että oli rentoa menoa ja Hugo irtosikin kivasti. Treeneistä jäi mielettömän hyvä fiilis :)

Tänään oli "normiryhmän" treenit ja vuoden ekojen treenien kunniaksi oli tarkoituksella aika letkeä rallattelurata. Ei mitään kummempia kiemuroita, vaan etenevä perusrata. Rata itsessään sujui kivasti ja kunhan vain maltoin odottaa koiraa, enkä hätiköinyt, niin oli ihan mukavaa menoa (tosi hyvä treenit kisojen alle!). Se kylläkin tuli huomattua, että Hugo on alkanut taas kuumua lähdöissä.... Meillähän oli viime talvikaudella ongelmia lähtöjen kanssa ja keskityttiin niihin oikein huolella. Palkkasin paljon lähtöön jäämisestä ja pyrin itse lisäämään Hugon häiriökestoa lähdöissä eli sitä, ettei se reagoisi kaikkiin pieniin liikahduksiini. Työ tuotti silloin tulosta, mutta nyt näkyy, että olen laiskotellut lähtötreenien kanssa! Hugohan on alkanut jopa haukkumaan lähdössä, mitä se ei ole aiemmin koskaan tehnyt. Aloitti tämän tavan viime kisoissa ja sen jälkeen sitä on esiintynyt nyt treeneissäkin - ei joka lähdössä, mutta silloin tällöin. Yleensä Hugo on lähdöissä saattanut nykiä tai ottaa yhden askeleen tms., muttei sen enempää. Tänään se kuitenkin ekalla suorituskerralla ampaisi ekan hypyn eli heti, kun olin ottanut oman paikkani ja kääntynyt sitä kohti. Eli nyt täytyy kyllä lopettaa laiskottelu ja tehotreenata näitä. Onneksi aiemminkin lähtötreenaus on tuottanut tulosta eli kova on luotto siihen, että nytkin siitä on apua!

Tänään radalla oli 60 cm rimat, koska viikonloppuna on kisat. Alkuun rimat pysyi hyvin ylhäällä, mutta huomasi, että muutaman suorituskerran jälkeen Hugon väsyessä hieman, alkoi keskittyminenkin herpaantua, sillä pari rimaa tippui. Täytyy tässäkin ryhdistäytyä taas ja vapaatreenailla korkeudenarviointitreenejä. Näitähän teimme loppukesästä ja alkusyksystä jonkin verran ja mielestäni rimojen pudottelu väheni merkittävästi sen jälkeen. Treeneissä ollaan kyllä edelleen välillä pidetty radalla mukana muutamia 60 cm rimoja, mutta olen aina toivonut niiden olevan suorilla ja kohdissa, joissa ei tehdä mitään erikoisempia ohjauksia. Täytynee alkaa jatkossa laittaa niitä myös haastavampiin kohtiin, koska esim. tänään rima putosi takaakierrossa. Vastapainoksi sitten radalle voisi laittaa myös matalampia rimoja - esim. niin, että korkeus vaihtelisi välillä 50-60. Tällöin Hugo joutuisi oikeasti keskittymään niihin korkeuksiin.

Varasin nyt vielä itselleni vapaatreenivuoron lauantaiaamulle. Tarkoituksena ei ole mennä kunnolla treenaamaan, vaan haluan ottaa vain pari lähtöä ihan vaikka yhden hypyn yli niin, että teen huolelliset lähdöt ja palkkaan pysymisestä! Sunnuntaina onkin sitten kisojen vuoro :)

perjantai 3. tammikuuta 2014

Niin se vuosi taas vaihtui

Vuosi vaihtui meillä kotona rauhallisissa merkeissä. Oltiin ihan kotosalla omalla porukalla, kun Hugo viime vuonna oli aavistuksen levoton rakettien rakia, eikä siksi tulisi mieleenkään jättää sitä uutenavuotena yksin (tosin eipä tulisi jätetty, vaikkei raketteihin yhtään reagoisikaan). Tänäkin vuonna Hugo oli vähän levoton silloin, kun enempi rakettien paukuttelu alkoi vähän ennen kuutta. Käyskenteli ympäriinsä kuunnellen ja hämmästellen, mutta reilun puolen tunnin jälkeen ilmeisesti totesi, että eiköhän tämäkin ole jo kuultu ja nähty. Siinä vaiheessa Hugo kävi siis nukkumaan. Normaalista poiketen pysyi koko ajan kyllä ihan minun vierellä nukkumassa, mutta veti kuitenkin ihan sikeitä. Lenkit tehtiin neljän aikaan iltapäivällä ja seuraavan kerran vasta yhden jälkeen yöllä. Muutama pamaus kuului vielä yölenkillä, mutteivät aiheuttaneet suurempia paniikkeja.

Ennen uuttavuotta käytin Hugon eläinlääkärissä tulehtuneiden silmien takia. Tai oikeastaan silmät itsessään eivät näyttäneet niinkään tulehtuneilta, vaan enemmänkin luomet. Oli selvästi hangannut silmiään, mutta kutina kyllä helpotti nopeasti tipoilla ja punoitus ja turvotuskin on hävinnyt. Kisailmo lähti myös menemään 12.1. pidettäviin kisoihin ja ellei silmätulehdus nyt uusi tippojen lopettamisen jälkeen, niin ehtii doping-varoaikakin juuri umpeutumaan ennen kisoja! Eli sinne siis reilun viikon päästä :)

Oltiin muuten Niina-Liina Linnan koulutuksessa ensimmäistä kertaa viime viikolla ja tykkäsin kyllä kovasti. Saatiin taas uusia näkökulmia ja saatiin hyviä vinkkejä etenkin ennakoivaan valssiin ja palkkaukseen liittyen. Etenkin palkkaukseen liittyvät neuvot olivat todella hyödyllisiä, sillä en ole tullut oikeasti miettineeksi, että kuinka tärkätä on sen lisäksi, että palkkaa oikeaan aikaan, että palkkaa myös oikein ja oikeaan suuntaan. Palkkaan Hugoa heittämällä palloa ja nyt vasta tajusin, että useimmiten "roiskin" sen palkan vain johonkin koiran eteen. Etenkin meillä, kun haluan parantaa Hugon estehakuisuutta ja irtoavuutta, olisi tärkeää, että palkkaan oikeaan suuntaan niin, että palkkaus rohkaisee Hugoa irtoamaan. Eli pari kertaa treeneissä sain huomautuksen, että palkkaan melkeinpä kädestä tai heittämällä pallon ihan omaan juoksusuuntaani sen sijaan, että heittäisinkin palkan sinne, minne olisin radan jatkuessa toivonut koiran menevän. Nyt siis aletaan ehdottomasti kiinnittämään selvästi enemmän huomiota palkkaukseen!