Omatoimitokot (Jipin päiviksestä siirretty teksti)

Omatoimitokot muutaman treenikaverin kera. Paikkiksissa kokeiltiin uutta tekniikkaa eli toin Jipin paikkikseen temppuja tehden. Nyt Jippi kävi kuitenkin ihan kunnon kierroksilla, jotka temppuja tehdessä vain nousi ja lopulta iloisesti huudahteli intoaan. Pienen rahoittumisen kautta uusi yritys vähän maltillisemmin. Ihan ok, mutta pientä mutinaa kuului. Ja samaa mutinaa kuului tällä kertaa muutoinkin treenien lomassa normaalia enemmän. Normaalisti Jippi ei muita liikkeitä treenatessa ääntele, mutta nyt se mutisi heti, kun oli tekemättömänä (esim. istui perusasennossa). Ja yhdistävänä tekijänä näille mutinoille oli se, että aina mutinan aikaan yksi tietty treenikaveri kehui koiraansa tai muuten vain puheli iloisella äänellä. Kyseinen treenikaveri on Jipille ihan megaiso häiriötekijä, koska häntä moikatessaan Jippi saa riehua, hyppiä ja sinkoilla :D Aiemmin oli haastavaa treenata samaan aikaan kuin ko. kaveri treenasi koiransa kanssa, koska Jippi poimi naapurin käskyjä eli jos tekivät vieressä kaukoja, niin Jippi nappasi eri asennot vaikkapa kesken seuraamisen. Nykyään ei tätä enää esiinny eli Jippi kyllä nykyään erottelee minulta tulevat käskyt myös ihanan treenikaverin puheista, mutta selvästi vieläkään ei täysin meinaa pakka pysyä kasassa. Jos Jipin kanssa tehtiin aktiivisesti jotain liikettä, niin silloin ei mutissut tai kiinnittänyt huomiota muiden tekemisiin, mutta heti, kun kävi aika pitkäksi (kuten treenatessamme perusasennossa malttamista), niin pieni mutina oli todella herkässä.

Sikäli kätevää, että pystyn helposti treenata noita ääniä pois, kun riittää, että pyydän ko. treenikaverin treenaamaan meidän kanssa samaan aikaan. Toisaalta taas vähän mietityttää, että onko järkevää tällä hetkellä tehdä sitä mielentilaltaan niin kaamean herkkää paikkista tässä häiriössä. Ääniä ollaan saatu nyt paikkisten aluista pois, joten tuntuu tylsältä, että nyt tuli iso takapakki... Ehkä siis ensin rakennetaan paikkis riittävän vahvaksi muissa tilanteissa ja sitten viimeisenä testinä olkoon tämän kaikista suurimman häiriön kestäminen ;)

Treeneistä jäi pitkästä aikaa taas vähän turhautunut fiilis. Jippi teki muilta osin oikein hienoa työtä, mutta päällimmäisenä jäi vain mieleen se ääntely. Turhauttaa, kun tiedän, että olen ehkä vältellyt tätä ongelmaa aiemmin.... Jippihän tosiaan ei liikkeissä ääntele, mutta sille on aina ollut odottelut yms. vaikeita. Treenikentällä "käy siihen" -käsky kestää hetken, kunnes Jippi tylsistyy ja alkaa etsiä muuta tekemistä (jonka jälkeen käskytän sen uudestaan ja sama kierre jatkuu ja jatkuu). Perusasennoissa palkan odotuksen ollessa kova, Jippi herkästi vähän komentaa eli etenkin, jos laitan käden namitaskuun, niin haukahdus on herkässä. Nyt täytyy ottaa näihin nollatoleranssi, koska olen vähän ehkä opettanut Jipille, että on ihan ok sanella minulle ehtoja treenien osalta :D Pieneen mutinaan otetaan Ninan neuvoma kanta eli ne jätetään ihan omaan arvoonsa. En saisi reagoida niihin millään tavalla, jotten myöskään itse osoita ärsyynnystäni ja siten saa lisää levottomuutta aikaan. Mutina ei saa olla millään tavalla kannattavaa eli huomiotani saa vasta, kun on hiljaa. Haukkuminen on kuitenkin ehdottomasti kiellettyä eli niistä huomautus.

Tähän loppuun tällainen note to self: Seuraavan koiran kanssa kannattaisi ehkä panostaa perusasioihin jo silloin alkuvaiheessa, ettei tarvitse hakata päätä seinään enää sitten aikuisen kisaavan koiran kanssa huomatessaan perusasioissa olevan isoja aukkoja!